Kerro lyhyesti taustastasi ja missä kirjastoissa olet työelämäjaksolla?
Olen Heidi Imara, kirjallisuustieteen maisterivaiheen opiskelija ja informaatiotutkimuksen sivuaineopiskelija. Tein harjoittelun Koilliskeskuksen kirjastossa, mutta kävin myös yhden päivän mittaisella tutustumisvierailulla Koivistonkylän kirjastossa. Pääkirjasto Metsossa minulla oli runsaasti harjoitteluun liittyviä perehdytyksiä, joissa pääsin paremmin tutustumaan kirjaston eri osa-alueiden toimintaan, kuten logistiikkaan, koti- ja kaukopalveluihin, hankintaan, kuvailuun jne.
Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli työelämäjaksolle?
Olin innoissani työharjoittelusta, sillä olin jo vuosia haaveillut kirjastossa työskentelystä ja toivonut saavani alan kokemusta, jotta minun olisi helpompi työllistyä kirjastoon opintojen jälkeen. Olen halunnut jo vuosia työskennellä kirjastoalalla, koska kirjastotyössä yhdistyisi intohimoni kirjallisuuteen ja asiakaspalvelu, jossa pääsisin auttamaan ihmisiä. Ennen tätä harjoittelujaksoa olin ollut yläasteaikana TET-harjoittelussa pikkukunnan kirjastossa, missä olin pääosin hyllyttänyt aineistoa. Asiakaspalvelussa en vielä tuolloin päässyt työskentelemään. Kirjasto oli muutenkin hyvin pieni ja todella rauhallinen. Ennakko-oletuksena pidinkin kirjastoa rauhallisena tilana. Odotin innolla pääseväni töihin isompaan kirjastoon ja että pääsisin näkemään monimuotoisemmin, mitä kaikkea kirjastotyö pitää sisällään.
Mikä yllätti kirjastotyössä?
Kirjastotyötä tehtyäni huomasin, miten teoreettisia opintoni ovat suhteessa työn käytännönläheisyyteen. Asiakaspalvelutyö on vaativampaa kirjastoalalla, koska tietämystä alalla on niin moninaista ja kysymyksiä satelee asiakkailta niin monista eri asioista. Aiempi kokemukseni asiakaspalvelusta oli täysin erilaista, koska olin työskennellyt pääosin ravintola-alan asiakaspalvelussa, missä tuli harvemmin vastaan haastavampia kysymyksiä.
Kirjallisuustieteen opintotaustastani huolimatta tunsin myös rajallisuutta kirjallisuuden tietämyksen suhteen. Vaikka on itsestään selvää, ettei kirjallisuuden opiskelija tai alalta valmistunutkaan maisteri voi tietää kaikkea, koin toisinaan painetta juuri siitä, etten ollut perehtynyt vaikkapa dekkarikirjallisuuteen. Aluksi koin myös asiakkaiden pitävän kirjastonhoitajia ehtymättöminä tietopankkeina, vaikka luonnollisestikaan eivät kirjastonhoitajatkaan osaa aina neuvoa kaikessa, esim. musiikkivälineiden kanssa.
Kirjastotyö on saanut minut pohtimaan omaa lokeroitumistani aikuisten kirjallisuuteen. Vaikka aikuisten kaunokirjallisuus on kiinnostanut minua enemmän kuin lasten kirjallisuus, olen törmännyt työssä usein siihen, miten paljon lasten aineistosta esitetään kysymyksiä. Haluaisinkin oppia enemmän lasten kirjallisuudesta ja tutustua paremmin eri ikäryhmille suunnattuun kirjallisuuteen, jotta lasten kirjavinkkausten tarjoaminen helpottuisi tulevaisuuden työelämässä. Kirjastotyössä kaikenlaisesta harrastuneisuudesta on hyötyä, sillä esim. musiikkihuoneelta voidaan kysyä neuvoa soittimien kanssa.
Yllätyinkin siitä, miten moninaisista taidoista on hyötyä kirjastotyössä. Kirjastotyössä on kuitenkin lähtökohtana, että asiakkaita voidaan neuvoa, mutta asiakkaita pyritään ohjaamaan itsenäiseen opetteluun eikä ole mitään oletusta, että kaikkien kirjastotyöntekijöiden pitäisi osata käyttää laitteita, vaan asiakkaita autetaan sen verran mihin oma osaaminen riittää. Aiemmin mainitsin ennakko-oletuksista kertoessani, miten pidin kirjastoa rauhallisena tilana. Kirjasto onkin pääosin rauhallinen tila, muttei aina, kun hulinaa riittää lasten ja nuorten parissa, mutta myös tapahtumia järjestettäessä. Kaiken kaikkiaan suurena havaintona yllätyin siitä, miten monivaiheista kirjastotyö on. Kattavassa perehdytyksessä pääsi näkemään kirjan matkan hyllylle ja sitä, miten monipuolista kirjastotyö viime kädessä on.
Miten olet voinut hyödyntää omia vahvuuksia?
Kirjastotyössä minulla on ollut hyvänä pohjana kirjallisuustieteen opinnot, jotka ovat auttaneet minua kasvattamaan tietämystä kirjallisuuden eri aikakausista, tyyleistä ja lajeista, ja yhteys opintoihini korostui etenkin someen tekemäni kirjavinkkauksen parissa. Voisinkin tulevaisuuden työssä päästä hyödyntämään kirjallisuustieteellistä osaamistani kirjavinkkausten ja lukupiirien parissa. Käytännössä kirjallisuutta oppii työssä tuntemaan erilaisten trendien kautta, kun tietyt teokset toistuvat asiakkaiden kysyessä, löytyykö sitä hyllystä.
Aiempi kokemus asiakaspalvelutyöstä on tukenut minua myös kirjastotyön asiakaspalvelussa. Olen tottunut asiakaskohtaamisiin ja pidän itseäni asiakaspalveluhenkisenä ihmisenä. Minulla on aito halu auttaa ihmisiä ja kun siinä yhdistyy intohimoni kirjallisuuteen, tunnen tekeväni merkityksellistä ja antoisaa työtä, jossa kykenen hyödyntämään vahvuuksiani. Kirjastotyön asiakaspalvelussa pääsee auttamaan ihmisiä niin tiedonhaun kuin tulostuksen neuvonnan parissa.
Olen myös pystynyt hyödyntämään kielitaitojani asiakaspalvelussa. Olen opiskellut korean kieltä jo pidemmän aikaa, ja harjoitellut sen puhumista korealaisen vakioasiakkaan kanssa, mikä on tukenut kielitaitoni ylläpitämistä. Haluaisin oppia puhumaan myös saksan kieltä, mitä nyt opiskelen tällä hetkellä ja hyödyntää sitä työelämässä.
Yksi tärkeimpiä vahvuuksiani on luovuus, mitä pääsin harjoittamaan elokuvanäyttelyn väsäämisen kautta. Haluaisinkin jatkossa tehdä enemmän luovia projekteja tulevaisuuden työtehtävien parissa.
Jos voisit muuttaa jotakin prosessia työssä, mitä se voisi olla?
Mahdollisia kehitysideoitani:
- Kirjaston käyttöjärjestelmä Aurora Goldin muuttaminen helppokäyttöisemmäksi, esim. lehtien haussa on vaikea nähdä numeroita ja valintapalkit ovat hajallaan sivulla.
- Varaukset päätyvät usein väärään noutoyksikköön; jos asetuksista pystyisi valitsemaan oletusnoutoyksikön, säästäisi se ylimääräiseltä työltä.
- Voisiko kuvailutyötä nopeuttaa tekoälyllä, kun se vaikuttaa niin monivaiheiselta?
Miten hyödynnät somea työelämäjaksosi aikana?
Olen toisinaan seurannut, mitä Koilliskeskuksen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla julkaistaan somessa, mutta en ole kovin aktiivinen somen käyttäjä. Tein harjoittelun aikana yhden kirjavinkkauksen, jonka somevastaava julkaisi Koilliskeskuksen Instagram-tilillä.
Miten kirjasto voisi palvella somessa/etänä paremmin?
Pohdin avoimesti erilaisia mahdollisuuksia:
- Voisiko kirjasto osallistaa käyttäjiä Instagramissa, esim. lukuhaasteet, yhteiskunnalliset keskustelut, kirjapelit tai tietovisat?
- Voisiko kirjastolla olla oma chatti tai etälukupiirejä niille käyttäjille, joilla voi olla rajoitteita liikkumisen suhteen (en tiedä, onko kirjastoilla ollut tällaisia)?
Teksti: Heidi Imara, Yhteiskuva: Katja Hulkkonen
Harjoittelijoiden kokemukset kesältä 2025 alkavat tästä blogautuksesta. Muista myös alkusyksystä julkaistava harjoittelijoiden jakso Tampereen kaupunginkirjaston Sielujen apteekki -podcastissa.