Mediakasvatusfoorumi on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) vuosittain järjestämä tilaisuus, jossa osallistujat pääsevät verkostoitumaan sekä kuulemaan ja jakamaan uusia näkökulmia mediakasvatuksen kentältä. Kehittämiskirjaston projektisuunnittelija Kaisa osallistui tilaisuuteen PiKen mediasivistysprojektin tiimoilta Helsingissä 22.5.2025.
Päivän avaus
Juna Tampereelta starttasi klo 7.00 ja matkalla oli hyvää aikaa orientoitua päivän teemaan PiKen mediasivistysprojektin palaverivalmistelun ja pilottisuunnitelmien parissa. Helsinkiin saavuttiin aikataulussa ja reipas kävely asemalta Kansalliskirjaston kupeesta Senaatintorin halki piristi ennen saapumista kohteeseen. Sofia Helsingissä oli jo paikalla mittava joukko mediakasvatusammattilaisia. Foorumin ensikertalainenkin solahti mukavasti porukkaan.
Tilaisuuden avasivat komissaari Henna Virkkusen ja ministeri Mari-Leena Talvitien tervehdykset foorumin osallistujille. Tästä edettiin päivän ensimmäiseen aiheeseen, eli KAVIn toteuttaman Medialukutaito 2025 -kyselyn ja Mediakasvatuslinjausten arvioinnin alustaviin tuloksiin.
KAVIn Medialukutaito-kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Mediakasvatuksen nykytilaa kartoittava kysely toistetaan vuosittain ja sen avulla seurataan myös kansallisten mediakasvatuslinjausten toimeenpanoa. Viimeisimmässä, huhtikuussa 2025 toteutetussa kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan vuonna 2019 julkaistun Medialukutaito Suomessa: kansalliset mediakasvatuslinjaukset -politiikkadokumentin sisältöä. Linjauksia ollaan päivittämässä tämän vuoden aikana.
Medialukutaito 2025 -kyselyn satoa
Medialukutaito 2025 -kyselystä kertoi erityisasiantuntija Outi Laiti (KAVI). Kyselyyn oli vastannut 60 mediakasvatustoimijaa ja kyselyllä kartoitettiin vuoden 2024 aikana toteutettua toimintaa. Esitellyt tulokset olivat alustavia, mutta herättivät heti ajatuksia niin mediasivistysprojektiin kuin kirjastojen mediakasvatusrooliin liittyen yleisesti. Vastaajien taustaorganisaatioiden osalta pisti positiivisena asiana silmään, että edellisvuoden kyselyyn verrattuna eniten nousua oli tapahtunut kirjasto-, kulttuuri- ja taidealojen vastaajamäärissä.
Kyselyssä kartoitettiin muun muassa mediakasvatuksen keskeisiä kohderyhmiä. Lähes kaikille kohderyhmille oli kohdistettu edelliseen kyselyyn verrattuna enemmän mediakasvatusta, mutta erityisesti työikäisten aikuisten ja ikääntyneiden osuus oli noussut kohderyhmänä vuonna 2024 toteutetusta kyselystä. Seuraavaksi eniten nousua oli ammattilaisten tai sellaisiksi opiskelevien sekä 13 – 29-vuotiaiden nuorten keskuudessa tehdyssä mediakasvatustyössä. Voitaisiinko tästä varovasti tulkita, että pitkät perinteet ja hyvät rakenteet omaavan lasten ja nuorten mediakasvatuksen ohella aikuisten mediakasvatukseen on alettu panostaa aiempaa enemmän? Kirjastoissa tehtävää aikuisten medialukutaitotyötä tukeva PiKen mediasivistysprojekti kulkee tässä kehityksessä mukana.
Huomionarvoinen asia lienee myös se, että siinä missä ilmoitettujen mediakasvatustapahtumien määrä on lisääntynyt, niillä on tavoitettu kokonaisuudessaan pienempi määrä ihmisiä. Vuonna 2023 järjestettiin yli 2000 tapahtumaa, joilla tavoitettiin arviolta 338000 ihmistä. Vuonna 2024 järjestettiin yli 5000 tapahtumaa, joilla tavoitettiin yhteensä arviolta 307000 ihmistä. Pelkät luvut eivät toki kerro paljoa, eikä taustamuuttujista ole allekirjoittaneella tässä kohtaa tarkempaa tietoa. Joka tapauksessa tulokset johdattivat jälleen pohtimaan sitä, miten tärkeää on löytää se yhteinen pinta, jossa osataan tarjota ihmisille sitä mitä he omista lähtökohdistaan tarvitsevat, ja huolehtia että tieto osallistumisen mahdollisuudesta tavoittaa heidät.
Kansallisten mediakasvatuslinjausten arvionnista
Mediakasvatuslinjausten arviointikyselyn tuloksia avasi suunnittelija Iina Helenius (KAVI). Kyselyyn oli saatu 74 vastausta. Kyselyssä arvioitiin kolmen tavoitteen toteutumista vuosina 2019 – 2024 ja niiden tärkeyttä seuraavan viiden vuoden aikana. Tavoitteet olivat 1. Kattava mediakasvatus, 2. Laadukas mediakasvatus ja 3. Systemaattinen mediakasvatus.
Kattavan mediakasvatuksen toteuttamisessa seuraavalla viisivuotiskaudella tärkeimmiksi asioiksi nousivat mediakasvatuksen suuntaaminen erilaisille ryhmille ja mediakasvatustoiminnan tuloksien avoin jakaminen. Laadukkaan mediakasvatuksen osalta tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat mediakasvatuksen ajankohtaisuus ja relevanttius sekä mediakasvatusosaamisen kehittäminen. Lähes yhtä tärkeäksi nostettiin mediakasvatuksen tekeminen yhdessä ja ”kasvatettavia” arvostaen. Systemaattisen mediakasvatuksen toteutumisen osalta tärkeimmäksi nostettiin rahoituspohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä mediakasvatuksen suunnitelmallisuuden kehittäminen.
Kokonaisuudessaan mediakasvatuksen suurimmiksi haasteiksi kyselyssä nousivat rahoituksen ja resurssien puute sekä mediakasvatuskentän pirstaleisuus. Mediakasvatuksen suurimpina vahvuuksina taas nähtiin monipuolinen kenttä, integroituminen opetussuunnitelmiin ja pitkä mediakasvatuksen perinne.
Jäämme innolla ja mielenkiinnolla odottamaan Medialukutaito-kyselyn tulosten tarkempaa analyysia ja loppuvuodesta julkaistavia, uudistettuja mediakasvatuslinjauksia.
Puhetta medialukutaidosta ekokriisin aikakaudella
Pää sauhuten kyselytulosten ja niiden herättämän vilkkaan keskustelun jäljiltä ohjelma jatkui asiantuntijapuheenvuoroihin. Tutkimusnäkökulmaa päivään toivat apulaisprofessori Pekka Mertala Jyväskylän yliopistosta ja apulaisprofessori Minna Vigren LUT-yliopistosta.
Pekka Mertala pohti puheenvuorossaan ”Miksi medialukutaidosta tulee edelleen puhua?” medialukutaidon käsitettä ja sitä, onko tarkoituksenmukaista nimetä jokainen uuteen teknologiaan tai vaikkapa some-alustaan liittyvä lukutaito erikseen. Aiemmat esimerkit ovat näyttäneet, että kattavammat käsitteet jäävät käyttöön, kun lyhytaikaisemmat ilmiöt tulevat ja menevät. Medialukutaito on yhä relevantti kattokäsite siihen sisältyvien osa-alueiden eläessä ja kehittyessä jatkuvasti. Puheenvuoro herätti keskustelua muun muassa siitä, mitä medialukutaidosta opetetaan tällä hetkellä opettajankoulutuksessa ja mitä siitä tästä johtaen opetetaan lapsille ja nuorille koulussa.
Minna Vigren puhui otsikolla ”Mediakasvatus ekokriisin aikakaudella”. Puheenvuorossa keskeiseen osaan nousi se, miten mielikuvituksen puute estää globaalien ongelmien ratkaisuja. Ihmiset eivät näe vaihtoehtoja ja kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten asiat ovat, tai millaisiksi ne kehittyvät. Vigren käytti tästä esimerkkinä ystävänsä kommenttia: ”En haluaisi olla Googlen vanki, koska Googlehan tätä maailmaa hallitsee mutta niin se nyt vain on”. (Lähde: Minna Vigrenin diaesitys 22.5.2025)
Mediakasvatuksella on mahdollista taistella näköalattomuutta vastaan ja edistää ajatusta siitä, että tulevaisuus ei ole ennalta määrättyä, vaan sitä rakennetaan tässä ja nyt. Kaikkea ei ole kokeiltu planetaaristen kriisien hoidossa eikä esimerkiksi poliittisissa järjestelmissä, vaikka näin helposti ajatellaan. Todellisuudessa kaikkea voi haastaa ja ajatella uudelleen ja jokaisella on mahdollisuus tehdä niin.
Vigren antoi esimerkkejä siitä, miten mediakasvatuksen kautta voidaan tukea eko-digitaalista toimijuutta, joka haastaa asioiden nykytilaa ja pyrkii muutosta edistävään, uudistavaan toimintaan. Puheenvuoro jätti toiveikkaan olon ja ajatuksen siitä, miten tärkeää tätä näkökulmaa on nostaa eri puolilta vyöryvän huolipuheen keskellä.
Työpajailua
Iltapäivällä osallistujat jaettiin kolmeen työpajaan, joiden aiheina oli 1. Mediakasvatuksen visio 2030, 2. Jatkoon vai ei? Toimenpiteiden tuunaustyöpaja ja 3. Mediakasvatuksen hiljaiset signaalit ja kirkkaat suunnat. Itse osallistuin työskentelyyn kolmannen aiheen parissa. Oli mukavaa päästä vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa innostavan aamupäivän jälkeen ja keskusteluun nousi näkökulmia esimerkiksi laadukkaista mediakasvatusmateriaaleista ja niiden löydettävyydestä sekä mediakasvatustoimijoiden verkostoitumisen edistämisestä. Näissä tunnelmissa oli hyvä lähteä kotia kohti.
Mietteitä kotimatkalta
Junamatkalla Tampereelle oli aikaa pysähtyä pohtimaan foorumin antia. Päivän mittaan monessa yhteydessä näkyneet kohderyhmälähtöisyys ja yhteisöllisyys mediasivistystoiminnassa ovat nousseet kevään mittaan pintaan jokaisessa PiKen mediasivistys -tilaisuudessa ja kulkeneet jatkuvasti mukana pilottitilaisuuksien suunnittelussa. Miten saadaan ihmiset pysähtymään tärkeiden, mutta haastavien (eikä aina niin mielekkäiden) medialukutaitojen äärelle – ja vieläpä vapaaehtoisesti, kun on aikuisista kyse?
Toinen päivän aikana toistunut teema oli mediakasvatustoimijoiden moninaisuus ja kentän laajuus, jotka sinällään ovat suuria vahvuuksia. Kenttä on kuitenkin pirstaleinen, potentiaaliset yhteistyökumppanit eivät aina helposti löydä toisiaan, eikä vastuunjako ole selkeä. PiKen mediasivistysprojektin myötä olemme kevään mittaan perehtyneet Suomessa tehtävään monilukutaitotyöhön ja täysin sama ajatus on noussut myös tätä kenttää tarkastellessa. Siinä missä Kansalliset mediakasvatuslinjaukset ohjaavat mediakasvatustyötä, lukutaitotyön valtakunnalliset suuntaviivat on määritetty kansallisessa lukutaitostrategiassa ja niitä viedään käytäntöön lukutaito-ohjelman kautta. Tämä auttaa vähitellen luomaan rakenteita, rakentamaan verkostoja ja jakamaan vastuuta. Kenttä on kuitenkin niin moninainen ja lukutaitotyö on vyörähtänyt eteenpäin samanaikaisesti niin monella rintamalla, ettei yksittäisen kirjastolaisen tai muun aiheesta kiinnostuneen ole tällä hetkellä aina kovin helppoa hahmottaa, mitä kaikkia toimijoita on olemassa ja kuka ottaa tai kenen pitäisi ottaa vastuuta mistäkin.
Kuten Pekka Mertalan esityksessäkin todettiin, medialukutaito on osa monilukutaitoja. Mediakasvatus on osa monilukutaitotyötä. Näin ollen verkostoitumista ja yhteistyötä tulisi edistää myös mediakasvatusta ja muuta lukutaitotyötä tekevien tahojen välillä entistä vahvemmin. Koordinaatio, yhteistyö ja ehkäpä myös se edellä mainittu mielikuvitus ovat tarpeen, jotta saadaan rakennettua mahdollisimman vahva ja vaikuttava monilukutaitotyön yhteisö kaikkien ihmisten hyödyksi ja yhteiskunnassa pärjäämisen tueksi.
Kiitos hienosta Mediakasvatusfoorumipäivästä KAVIlle ja kaikille osallistujille! ❤️ Ehkäpä jo lähitulevaisuudessa kokoonnumme monilukutaitofoorumiin?
Teksti ja kuvat: Kaisa Palomäki
Mediakasvatusfoorumin esitysten tallenteet julkaistaan KAVIn Asiaa mediakasvatuksesta YouTube-kanavalle.