Wikipedia vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan suomenkielisenä tietosanakirjana sekä esimerkiksi Google-hakujen ja tekoälyn kautta. Naisten osuudet sisällöntuottajina (15 %) ja sisällöissä (noin 21 % henkilöartikkeleista) heijastavat yhteiskunnan rakenteita. Siinä missä koko yhteiskuntaan on vaikea vaikuttaa henkilötasolla, Wikipediassa yksittäiset ihmiset voivat korjata vinoumia. Tässä blogautuksessa Marginaalimerkintöjä-hankkeen kouluttaja Johanna Janhonen avaa kokemuksiaan Wikipedia-yhteistyöstämme.
Terveisiä Jyväskylästä, jossa pidimme syyskuun alussa hankkeemme ensimmäisen työpajan, yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjaston kanssa. Syysflunssat verottivat osalllistujamääräämme, mutta siitä seurasi jotain minut yllättävää. Sen sijaan, että olisimme muokanneet paljon, käytimme enemmän aikaa keskusteluihin kuin normaalissa työpajassa. Pienellä porukalla, jossa osa tunsi toisensa jo entuudestaan, oli luonnollisesti helpompaa saavuttaa luottamuksellinen ilmapiiri muutaman tunnin sessiossa.
AKe = (kirjastojen) alueellinen kehittämistehtävä, PiKe = Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
Puhuimme muun muassa Wikipediaan liittyvistä sukupuolisista vinoumista – olihan vinoumat mainittu jo tapahtuman nimessäkin: Paikalliset ja kulttuuriset vinoumat kuntoon Wikipediassa – lyhyt johdatus kirjastolaisille. Totesimme, etteivät Wikipedian vinoumat ole irrallaan muusta maailmasta, esimerkiksi tutkijanaisilla on vaikeampaa saada näkyvyyttä kuin tutkijamiehillä myös Wikipedian ulkopuolella. Mietimme sitäkin, miksi perheasiat korostuvat enemmän naispuoliseen henkilöön viittaavissa artikkeleissa, tai biologinen sukupuoli tuntuu ohjaavan ylläpitämään helpommin miessukupuoleen viittaavia artikkeleita. Onko tämä kenties päivittäjien vai lähteiden ”vika”?
Ovatko ihmiset kiinnostuneempia taitelijanaisten parisuhteista kuin taitelijamiesten rakkauksista?
Osallistujat epäilivät, ettei monellakaan kirjastontyöntekijällä ole työaikaa isoihin Wikipedia-päivityksiin, ei ainakaan elleivät päivitykset liity suoraan omaan työhön, kuten vaikka oman kirjaston tietoihin. On nimittäin hieman hankalaa alkaa päivittää artikkeleita, jos ei tunne artikkelin aihetta kovin hyvin: mitähän tämän muusikon urasta ei olisi vielä kirjoitettu? Tai mistä löytäisin puuttuviin singleihin hyvän lähteen, jos bändi itsekään ei pidä niistä netissä kirjaa?
Juttelimme myös siitä, millaista valtaa wikipedistit käyttävät esimerkiksi siinä,
- miten uudet Wikipedian päivittäjät otetaan vastaan
- mistä aiheista kirjoitetaan
- millaisia käytäntöjä Wikipediaan luodaan (nimeämiskäytännöt, päätöksenteko)
Osallistujat kertoivat, että työpaja avasi heidän silmiään, he tietävät Wikipediasta ja sen käytännöistä nyt aiempaa enemmän ja voivat hyödyntää tietoa esimerkiksi
- asiakkaita neuvoessaan
- kertoessaan esihenkilöilleen tai asiakkaille, ettei Wikipediaa voi noin vain päivittää (tai voi, mutta jos ei tunne käytäntöjä, voi olla, että muokkaus kumotaan nopeasti)
- miettiessään aiheita omiin Wikipedia-työpajoihinsa – kirjastot kun olisivat todella luontevia paikkoja niiden järjestämiseen. Kirjastolaiset ovat tiedonhaun ammattilaisia, joten heidän olisi helppoa hankkia paikalle hyvät lähteet.
Mitä seuraavaksi?
Ilmoittautuminen Helsingin työpajaan suljetaan 2. lokakuuta. Koulutus on osallistujille maksuton, ja toivomme siihen osallistujia niin kunnallisista kirjastoista kuin muistakin kirjastoista.
Kiitos aktiiviselle työpajaporukalle! Keskustelujen myötä taidettiin kaikki oppia jotain uutta. 🙂 Blogi löytyy kokonaisuudessaan myös hankkeen omalta blogisivulta.
Teksti: Johanna Janhonen, lyhentänyt Juliaana Grahn, kuva: Juliaana Grahn