Vierailimme kevään 2024 aikana kahteen otteeseen Helsingin kahdessa erilaisessa ostoskeskuskirjastossa. Oppimisvierailut valaisivat kirjastohenkilöstön monia motiiveja lähteä tutustumaan oman lähialueensa ulkopuolisiin kirjastoihin. Tässä blogitekstissä avataan kootusti kokemuksia ja kuvia vierailujen ajalta.
Kirjastovierailuille osallistui koordinaattori Julin sekä projektisuunnittelijoiden Kaisa ja Mervi lisäksi yhteensä 14 kirjastolaista Pirkanmaalta ja 14 Keski-Suomesta. Liikennöimme ensimmäisen oppimisvierailun yhteislähtönä Tampereelta koko ake-tiimin vetämänä 14.3.2024 ja toisen koordinaattorin kokopäiväretkenä 16.5.2024 Jyväskylästä käsin. Kulkuvälineenä kummallakin vierailulla oli minibussi, jossa osallistujilla oli tilaa ja mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksiaan sekä vierailuodotuksista että -kokemuksistaan. Tätä blogitekstiä varten osallistuneet avasivat akepiken palautelomakkeella halutessaan tarkemmin kokemuksiaan vierailuista mieleen jääneistä teemoista.
Hyvän esittelyn anatomia – näin se tehdään!
Sekä Kalasataman että Myllypuron kirjastot saivat kiitosta hyvistä, täsmällisistä ja rakenteellisista esittelyistä. Oman kirjaston toiminnan, toimintaympäristön ja olennaisiksi katsottujen avainlukujen sekä muiden piirteiden luonnehtimisen lisäksi vieraita kierrättämällä pääsee kokemaa toiminnallisia ratkaisuja ja arkea käytännössäkin. Asiakaslähtöisyys koettiin korkeatasoisena: Molemmissa kirjastoissa suunnittelu ja kehittäminen perustui asiakaspalautteeseen ja -kyselyihin. Kaikki nämä huomiot saavat katsomaan omaa kirjastoakin aivan uusin silmin.
Tiloja, kokoelmia ja erilaisia sisäänheittoja lukemisharrastukseen
Kalasataman kirjastosta monella jäi mieleen värikkyys ja karkkimaisuus. Kävijämäärä jälkimmäisen vierailun aikoihin oli juuri tavoittamassa ensimmäisen sadan tuhannen maagista rajaa. Molemmilla vierailuilla huhut kauppakeskus REDIn eksyttävistä sokkeloista osoittautuivat vahvasti liioitelluiksi!
Myllypuron lastenosasto oli todella kaunis ja kotoinen. Asukaskeittiö ja asukkaiden viihtyminen tilassa osoittivat kirjaston merkitsevän paljon monelle oman kotiympäristön jatkeena. Osallisuutta kirjaston henkilökunta tuki todella paljon itse järjestäen esimerkiksi seniorikävelyjä sekä suomenkielistä kielikahvila Mehulaa monikulttuurisen alueen lasten suomen kielen taitojen vahvistamiseksi.
Myös erilaiset pienet, arkityössä mahdolliset teot kuten hyllyjen esillepano, opasteiden sijoittelu ja nimeäminen toivat paljon ideoita vietäväksi kotikirjastoihin kummastakin kirjastosta, jotka profiloituvat rajatummalla kokoelmalla. Kokoelmien kehittäminen pienempään suuntaan sai miettimään mahdollista seuraavaa osaamisen kehittämisen suuntaamistakin: mitä kaikkea lukemisen edistäminen on tai voisi olla pienennetyllä kokoelmalla?
”Hyvä, tarpeellinen ja onnistunut reissu!”
Mukanamme oli paljon kirjastojen tilaprojekteista vastaavia työntekijöitä. He kokivat inspiroivana nähdä kaksi erilaista kirjastoa oman suunnittelutyönsä tueksi. Ylipäänsä vierailut uusissa ja uudenlaisissa kirjastoissa saivat ajatuksia liikkeelle. Lopulta kirjastotyötäkin voi tehdä kotimaassa todella monipuolisesti ja eri tavoin. Oppimisvierailu tarjosi myös ammatilliseen identiteettiin liittyvää vahvistusta sille, että oma pienempi kirjasto todellakin on se omaksi koettu kirjasto.
Vierailut antoivat paljon sekä osallistujille että järjestäjille, itse vierailun lisäksi myös yleisempien hyvien työkäytäntöjen jakamismahdollisuuksien kautta. Pieneen minibussiin astuminen ei pandemianjälkeisinä vuosina enää mietityttänyt samalla tapaa kuin vuosien 22-23 aikaisissa vierailuissa: Busseissa löytyi uusia tuttavuuksia ja mahdollisuuksia nähdä kollegoita naapurikirjastoista. Helsingin kirjastoihin tutustuminen itsessään oli uudempien tai Pirkanmaata pohjoisempien työntekijöiden näkökulmasta tärkeä oppimisvierailun peruste, oli kyse sitten uudemmasta tai vanhemmastakin kirjastosta.
Onnea vielä loppukiriin Vuoden kirjasto -finalisti Myllypuron kirjastolle ❤️ Kokemuksia rikkaampana kesää kohti!