Tampereen kaupunginkirjaston tämän vuoden yliopistoharjoittelijat, ja tulevaisuuden kirjastoammattilaiset, Vee Parkkinen, Lyydia Paakki ja Susanna Puranen vastasivat meille kysymyksiin harjoittelusta. Miten harjoittelu sujui? Mitä harjoittelun aikana opittiin? Mikä kirjastotyössä yllätti? Lisäksi kysyimme harjoittelijoilta, minkälaisen palvelun keksisit kirjastoon? Lue Veen, Lyydian ja Susannan vastaukset tästä jutusta.
Vee Parkkinen
”Miten markkinoisimme monikanavaisia verkkopalveluita enemmän ja tekisimme niitä tutuksi asiakkaille?”
Kerro lyhyesti taustastasi ja missä kirjastoissa olet harjoittelussa
Olen Vee Parkkinen, ja opiskelen kolmatta vuotta Tampereen yliopistossa, pääaineena informaatiotutkimus ja sivuaineena kirjallisuustiede. Olen harjoittelussani ollut pääosin Sampolassa, mutta tein lyhyet vierailujaksot Lielahdessa ja Metsossa sekä päivän mittaiset tutustumiskäynnit Nekalassa, Peltolammilla ja Koivistonkylässä.
Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli harjoittelulle?
Toivoin, että pääsisin näkemään kirjastotyön arkea monipuolisesti ja mielellään muutamassa eri kirjastossa, mutta halusin myös päästä kunnolla mukaan työyhteisöön ja tekemään ihan samalla tavalla töitä kuin kaikki muutkin, mikä onnistui mielestäni tosi hyvin siksi, että sain olla suurimman osan ajasta Sampolassa.
Mikä yllätti kirjastotyössä?
Minulla oli aiempaa kokemusta kesätöistä kirjastossa, joten ihan hirveän paljoa en yllättynyt mistään. Se kuitenkin tuli vähän yllätyksenä, miten paljon kaikkea erilaista pääsin tekemään, asiakaspalvelusta ja tiedonhausta kokoelmatyöhön, kirjanäyttelyiden järjestämiseen ja Instagram-postausten tekemiseen. Ja työyhteisön ihanan avoin ja lämminhenkinen ilmapiiri!
Miten olet voinut hyödyntää omia vahvuuksia?
Luen paljon, ja on ollut mahtavaa päästä suosittelemaan asiakkaille kirjoja, etenkin fantasiaa, scifiä, sarjakuvia ja nuortenkirjoja, jotka ovat itselleni rakkaimmat genret ja joista tiedän paljon.
Miten hyödynnät somea harjoittelun aikana?
Olen saanut kuulla paljon sometiimien toiminnasta ja päässyt myös tekemään muutaman Instagram-päivityksen. Tässä itsestäni kuva, joka liittyi Read hour –kampanjaan, joka pyöri kirjaston instagramissa sekä toisen kuvan kirjanäyttelystä, jonka kokoamiseen osallistuin Sampolassa.
Miten kirjasto voisi palvella etänä asiakkaita paremmin?
Olemassa olevat palvelut – sometilit, kirjaston verkkosivut, mitä lukisin -palvelu sekä tietenkin chat –toimivat mielestäni tosi hyvin, mutta olisi hyvä, jos niitä voisi jotenkin mainostaa enemmän ja saada enemmän asiakkaita tietoiseksi niistä ja käyttämään niitä.
Lyydia Paakki
”Konsepti, jossa asiakkaat tuottaisivat pienimuotoisia palveluita toisille pop-up-tyylisesti”
Kerro lyhyesti taustastasi ja missä kirjastoissa olet harjoittelussa?
Olen opiskelijana Tampereen yliopistossa, pääaineena kirjallisuustiede. Sivuaineena olen suorittanut informaatiotutkimuksen laajan kokonaisuuden sekä lisäksi pienemmät kokonaisuudet kauppatieteistä, suomen kielestä ja journalistiikasta. Eli aika monipuolisen tutkinnon ehtinyt kasata viidessä vuodessa. Viime vuodet olen ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ja tuottamassa Tiiliskivi-kirjallisuuspalkintoa.
Aloitin Lielahdessa, jossa olin alkuun heti pidemmän jakson. Sieltä siirryin Tesomalle, Sampolaan ja Hervantaan, viikon mittaisiksi jaksoiksi kuhunkin. Kävinpä myös kurkkaamassa Peltolammin kirjaston! Metsossa olen ehtinyt pyörähtää pikaisesti, musiikin, lehtien sekä lasten ja nuortenosastolla. Näiden lisäksi vietin viikot tietopalveluiden ja lainauspalveluiden kanssa. Tätä kirjoittaessa olisi vielä tarkoitus käydä katsomassa lyhyesti kaukopalvelu, hankinta ja kuvailu. Viimeisen viikon ajattelin viettää vielä Lielahdessa.
Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli harjoittelulle?
Aika ennakkoluulottomasti lähdin harjoitteluun. Osasin odottaa ainakin asiakaspalvelua ja sitä onkin ollut! Kun hain harjoitteluun ja sain tiedon paikasta, tilanne koronan kanssa ei vielä ollut nykyisenlainen. Silloin tietysti oletti ja odotti, että arkeen olisi mahtunut enemmän tapahtumia ja muuta toimintaa. Tälle ei tietysti mahda mitään.
Mikä yllätti kirjastotyössä?
Ehdottomasti monipuolisuus! On ollut kiva myös huomata, että välillä työ voi olla todella luovaa. Tuntuu että uusiin ideoihin suhtaudutaan innokkaasti ja ennakkoluulottomasti. Myös askelia tulee yllättävän paljon.
Miten olet voinut hyödyntää omia vahvuuksia?
Olen päässyt ideoimaan sosiaalisen median sisältöä useammassa paikassa. On ollut vihdoinkin kiva kokeilla joitain ideoita isommalle yleisölle. Pienempien näyttelyiden luominen on myös ollut hauska tapa päästä toteuttamaan itseään visuaalisesti. Harvemmin näitä sattuu vastaan, mutta sitäkin enemmän onnistumisen tunteita luo se, kun asiakas sattuu kysymään suosituksia juuri oman ydinosaamisen alueelta!
Jos saisit keksiä kirjastoon uudenlaisen palvelun, mikä se olisi?
Tämä on vaikea! Yleensä parhaat ideat syntyvät heittelemällä ajatuksia yhdessä muiden kanssa. Ehkä jokin konsepti, jossa asiakkaat tuottaisivat pienimuotoisia palveluita toisille asiakkaille pop-up tyylisesti. Tähän voisi myös ottaa jotain seuroja tai voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä. Kirjasto voisi tarjota näihin tiloja ja välineitä, sekä tuoda näytille aiheeseen liittyvää aineistoa. Esimerkiksi valikoimasta löytyvää ompelukonetta voisi käyttää pieniin ompelutöihin. Ja näitähän voisi keksiä myös aineettomina.
Miten hyödynnät somea harjoittelun aikana?
Olen aktiivinen somen käyttäjä muutenkin. Seuraan joitain kirjallisuuteen liittyviä sivustoja, joista saa hyvin tietoa ilmiöistä, palkinnoista ja yleisesti kirjoista. (esim fb:n Lue kirja!) Käytän myös Goodreadsia, jonka kautta pystyy kurkkimaan mitä kaverit ovat lukeneet ja mistä he ovat pitäneet. Seuraan myös joidenkin kavereiden kirjoihin ja lukemiseen keskittyviä Instagram-tilejä. Tietysti omat somet ovat usein kirjapainotteisia, sillä opintojen kautta on kertynyt sosiaalista piiriä, jossa luetaan paljon ja ilmiöitä nostetaan esille.
Jo ennen harjoittelua seurasin Facebookissa Tampereen kaupunginkirjastoa, sillä koin sen parhaaksi kanavaksi saada monipuolisesti tietoa ja muistutuksia. Nyt olen ottanut seurantaan niiden kirjastojen Instagram-tilejä, joissa itse olen ollut harjoittelussa. Niistä saa hyviä vinkkejä siihen minkälaisia päivityksiä itse voisi tehdä, konkreettisia kirjavinkkejä ja muutenkin on ollut hauska seurata nyt tuttujen kirjastojen toimintaa.
Miten kirjasto voisi palvella etänä paremmin?
Nyt pakon sanelemana tietysti paljon siirtynyt verkkoon. Livestreamit ja myöhemmin katsottavat tallenteet sopivat monenlaisiin tilanteisiin. Samoten erilaiset opetusvideot. Jos tähänkin pitäisi keksiä täysin uusi palvelu, voisi ajatella, että jokin matalan kynnyksen keskustelualusta tai livechat voisi toimia. Keskustelussa voisi olla vaihtuva aihe vähän lukupiirityylisesti. Monet ovat vapautuneempia keskustelijoita, kun sen voi tehdä etänä. Juttuseuraa voisi löytyä yllättävistäkin tahoista.
Susanna Puranen
”Piristävä etälukupiiri erilaisille asiakasryhmille”
Kerro lyhyesti taustastasi ja missä kirjastoissa olet harjoittelussa?
Olen informaatiotutkimuksen pääaineopiskelija Tampereen yliopistolta, ja suoritan harjoittelujaksoa hieman poikkeuksellisesti maisterivaiheessa. Tällä hetkellä valmisteilla on siis gradu, jonka myötä ehkä valmistunkin ensi keväänä. Aiempi korkeakoulututkinto löytyy historiasta, jota opiskelin Joensuussa, ennen muuttoa ja maisteriopintojen aloitusta Tampereella. Harjoituspaikakseni määrittyi Hervannan kirjasto, jossa ehdin olla reilun kuukauden verran ensikosketuksissa kirjastotyöhön ennen lähtöä ”kiertämään” Tampereen kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä. Pääkirjasto Metsossa olen ollut tutustumassa eri osastoihin myös noin reilun kuukauden, jonka lisäksi on tullut vierailtua myös lähikirjastoissa ympäri kaupunkia.
Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli harjoittelulle?
Stereotyyppiset kuvat kirjastotyöstä hyllytyksineen ovat tietysti kaikille tuttuja, mutta varsinaisia ennakko-odotuksia harjoittelujaksolle en osaa nimetä – odotin kuitenkin tutustumista varsinaiseen käytännön työhön ja työnkuvaan tutustumiseen varsin innokkaasti. Minulla ei ollutkaan edeltävää kokemusta kirjastotyöstä, joten oletin, että saan siihen harjoittelujakson aikana selkeyttä opinnoissani käytyjen asioiden lisäksi.
Mikä yllätti kirjastotyössä?
Tampereen kirjastojen monipuolisuus ja erilaisuus; jokaisella kirjastolla on oma tapansa toimia, sekä oma erilainen käyttäjäkuntansa. Toki jokaisessa kirjastossa noudatetaan myös samoja sääntöjä, mutta sain nähdä paljon erilaisia toimipisteitä hyvinvointikeskuskirjastoista pieniin lähikirjastoihin.
Miten olet voinut hyödyntää omia vahvuuksia?
Olen työskennellyt asiakaspalvelutyössä useita vuosia ennen siirtymistä kirjastomaailmaan, joten erilaisten ihmisten kohtaaminen on aika luontaista ja mukavaa. Kirjastotyö tarjoaa ihmisläheiseen työhön oivat puitteet ja mahdollisuuden työskennellä monenlaisten ryhmien kanssa. Olen myös jonkin verran musikaalisesti orientoitunut ihminen, joten työskentely musiikkiaineiston parissa on ollut hyvin mielekästä, ja toivon sitä mahdollisuutta myös tulevaisuudessa.
Miten hyödynnät somea harjoittelun aikana?
Ehdin kokeilla somepäivityksen laatimista Metson lasten- ja nuortenosastoon tutustuessa, ja mielestäni se on hauska tapa tuoda kirjaston toimintaa ilmi (korostuen näin korona-aikana). Muuten kirjaston sometilejä on tullut myös seurattua, ja onkin mielenkiintoista, kuinka niiden merkitys kasvaa jatkossa. Omia henk. koht. sometilejäni en ehkä laskisi harjoittelun kannalta olennaisiksi kanaviksi, mutta hei – vinkkasin kuitenkin kaverille kirjaa WhatsAppissa!
Miten kirjasto voisi palvella etänä paremmin?
Minusta etäpalveluiden suhteen on toimittu loistavasti, niin perinteisistä etävinkkauksista erilaisiin striimattuihin tilaisuuksiin jne. Kirjaston läsnäolo somen kautta tuo myös hyvin esille kirjaston palveluita ja näitä erilaisia etätapahtumia, jotta yleisö saataisiin osallistumaan aktiivisesti myös etänä. Asiakkaiden mahdollisiin ja jokapäiväisiin pulmatilanteisiin pyritään vastaamaan myös chatin kautta, joten en kuvittele, että tässäkään olisi kauheasti paranneltavaa. Näkisin, että mikäli jotain halutaan etäaikana kehittää, on jotain kevyttä ja piristävää aktiviteettia eri asiakasryhmille. Ehkä jonkinlainen etälukupiiri? Yritin selvittää, mikäli tällaista jo järjestetään, mutta ei osunut ainakaan omaan silmääni vastaavaa mistään Tampereen kirjastosta. Yleisön jäädessä helposti kotiin, ei paikan päällä kirjastoissa lukupiireihin ole samanlaista yleisöä, kuten normaalisti olisi, joten voisiko vastaavaa siis järjestää etänä?