Kirjastopalvelut muuntautuvat nopeammin kuin virus

Teksti: Lepe Parviainen
Taustatoimittajat: Siiri-Milla Luomaniemi, Minna Penttinen

Viime viikkoina kirjastot ympäri maailman ovat osoittaneet muuntautumiskykynsä ja kehittäneet lennosta jopa täysin uusia palveluja ja uusia muotoja perinteisille kirjastopalveluille. Olennaista on ollut miettiä paitsi kirjastojen itsensä selviytymisstrategioita, myös sitä, miten kirjastot voisivat parhaiten palvella yhteiskuntaa ja tavoittaa eri kohderyhmiään turvallisesti kriisin keskellä. Asiallisen tiedon, digituen ja kulttuurisisältöjen tarve on vain korostunut sosiaalisen eristäytymisen aikana.

Kirjastot kokevat kunnia-asiakseen yhteisötyön myös poikkeusoloissa ja tietävät sen yhteiskunnallisen merkityksen. Kuten Kirjastoseuran Rauha Maarno Ylen haastattelussa toteaa, kirjastoissa jatkuvat myös sulkuaikana kirjaston perustyöt kuten asiakaspalvelu etäkanavissa, e-aineiston hankinta sekä tiedotus ja vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja verkkokirjastoissa.

”Voimme oppia paljon siitä, millä tavoilla reagoimme koronakriisiin – osaa oppimistamme asioista voimme käyttää nyt, myrskyn silmässä, osaa myös tulevaisuudessa, kun tilanne on normalisoitunut”

(Christian Lauersen)

Roskilden kunnan kirjasto- ja kansalaispalvelujen johtaja Christian Lauersen keräsi Twitterin kautta kirjastojen menestysreseptejä eri maista koronakriisin ajalta. Blogitekstissään “Never let a serious crisis go to waste”: Libraries transforming in the age of Corona hän esittelee niistä parhaita. AKE PiKe sai luvan laajentaa listaa kotimaisilla konsepteilla, joten sirkus alkakoon!

Virtuaalinen kirjastonhoitaja ja mediasihteeri

Useat kirjastot ja kirjastokimpat palvelevat asiakkaitaan monikanavaisesti asiakaspalveluchatissa, Facebook-keskusteluissa ja -pikaviesteillä, puhelimitse, sähköpostitse, jopa etäyhteydellä ja videoneuvottelun välityksellä. Tanskassa toimii kansallinen kirjastochatti Biblioteksvagten, jossa asiakkaille vastaavat kirjastolaiset kautta maan koordinoiduilla työvuoroilla jopa iltaisin ja viikonloppuisin. Roskilden kirjastot tarjoavat asiakkaille tutoriaaleja ja digiopastusta FaceTimella, Messengerillä, WhatsAppillä ja Google Duolla.

Tampereen kaupunginkirjaston tietotorit ovat lanseeranneet poikkeusajan digiopastuksen muotoina henkilökohtaisen digituen sähköpostitse, puhelimitse ja erilaisten videopuhelusovellusten ja etäyhteyksien avulla asiakkaan toiveiden mukaan. Jos asiakkaan tietokoneessa on Windows 10 -käyttöjärjestelmä, opastus onnistuu Pikaopastus-toiminnon avulla. Digiopastaja näkee asiakkaan hiiren liikkeet, kirjoituksen, ja kaiken, mitä asiakaskin näkee ruudullaan. He voivat samaan aikaan keskustella puhelimitse.

Tietotorit ovat tuottaneet YouTubeen sarjan Digivinkkaustallenteita. Ne korvaavat tavallisesti luentosaleissa pidettävät Nettivinkkaukset, jotka ovat suosittuja vuorovaikutteisia luentoja digiaiheista. Säännöllisellä Digivinkkaus-kyselytunnilla voi puolestaan esittää YouTuben livechatissa digilaitteiden käytössä askarruttavia kysymyksiä.

Tietopalvelua verkossa

Oulun kaupunginkirjasto on monien muiden tavoin vienyt tietopalvelunsa verkkoon. Kirjaston keskitetty verkkotietopalvelu vastaa lasten, nuorten ja aikuisten tiedonhaun pulmiin sekä kirjaston palveluita koskeviin kysymyksiin. Tiedonhaun kysymyksiin pystytään vastaamaan parhaiten sähköpostitse tai chatin kautta.

Tukholman maataloustieteellisen yliopiston kirjastosta voi varata kirjastonhoitajan tietopalvelutapaamiseen Zoomilla. Kirjastonhoitajat opastavat asiakkaita mm. tiedonhaussa, lähdekritiikissä ja sähköisessä julkaisemisessa.

E-aineistot esiin

Kirjastot markkinoivat täyttä häkää omia ja muiden hallinnoimia digitaalisia kirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia. Kuin tilauksesta Suomessa vuosittain järjestettävä Koko kansa lukee -kampanja osui koronan alkusoittoon ja sai kaksi viikkoa jatkoaikaa. Samoin Aikakauslehtiviikko 20.-26.4.2020 tuli loistavaan saumaan varsinkin niille kirjastoille, jotka eivät vielä tarjoa e-lehtipalvelujaan etäkäyttöisinä: digilehdet olivat avoinna kaikille viikon ajan.

Useissa kirjastoissa, kuten pääkaupunkiseudun Helmet-kimpassa ja PIKI-kirjastoissa asiakas voi pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin tai asiointitunnuksen.

Rapakon takana San Franciscossa yleishyödyllinen yhteisö ja verkkokirjasto Internet Archive on avannut tilapäisen e-kokoelman National Emergency Libraryn, joka käsittää 1,4 miljoonaa teosta. Kokoelma on avoinna vähintään 30.6.2020 saakka, tai niin kauan kuin USA:n kansallinen poikkeustila jatkuu.

E-aineistoja on vinkattu ja nostettu esiin monella tapaa. Digitaalisissa asiakaspalvelukanavissa voidaan esitellä painettuja kappaleita, jos niistä on kuitenkin asiakkaalle saatavissa e-versio. Musiikkia voi vinkata, vaikka asiakkaan täytyisikin sulkuaikana kuunnella musiikkinsa muista suoratoistopalveluista kuin Naxoksesta; useat kirjastot ovat koostaneet mm. terapeuttisia Spotify-soittolistoja. Kirjastokinon ja Viddlan lisäksi kirjastot voivat vinkata muualtakin vapaasti saatavilla olevia elokuvia ja sarjoja, kuten Yle Areenan sisältöjä, joita asiakkaat ovat tottuneet suurkuluttamaan kirjaston asiakaskoneillakin.

Suomessa Yleisten kirjastojen digihanke on koonnut kokonaisen sarjan Poikkeusajan vinkkejä verkossa vapaasti käytettävästä aineistosta, joita kirjastot kautta maan voivat jakaa vinkkituokioissaan ja somessa.

Digitaalisissa asiakaspalvelukanavissa voidaan esitellä painettuja kappaleita, jos niistä on kuitenkin asiakkaalle saatavissa e-versio. Seinäjoki virtuaalivinkkaa Kimmo Ohtosen Karhua. (Kuvakaappaus Facebookista)

Striimaten ja säätäen

Kirjastot järjestävät Suomessa vuosittain yli 40 000 yleisötapahtumaa. Varovastikin arvioiden koronakriisin jalkoihin on jäänyt jo tuhansia kirjailijavierailuja, luentoja, keikkoja, keskustelutilaisuuksia, lukupiirejä, kirjastokinoja, pelisessioita, teatteriesityksiä, novellikoukkuja ja asukasiltoja. Osa näistä on kuitenkin onnistuttu korvaamaan etätapahtumilla ja peruuntuneiden tilalle on tullut etälähetyksiä ja vuorovaikutteisia tilaisuuksia asiakkaiden kanssa. Kirjaston striimaukset tuovat satutunnit, kirjailijavierailut, stand-up-komiikan, lavarunouden ja livemusiikin koteihin.

Tampereella kirjasto tuottaa ohjelmaa kaupungin kulttuuri- ja liikuntakanavalle Etänä vapaalla, Helsingissä Helsinki-kanavalle ja Oulun kaupunginkirjastolla on YouTubessa KirjastoLive joka arkipäivä klo 12.00. Myös mm. Hyvinkää striimaa säännöllisesti satutunteja verkossa.

Kokoaan suurempana on toden teolla kunnostautunut Vuoden kirjastokunta -yleisösuosikki: Kurikka striimaa YouTubeen ja striimi menee samalla myös Facebookiin. Vieraana on ollut päättäjiä ja musiikki- ja elokuva-alan ammattilaisia. Kirjastonhoitajat esittelevät aineistoa, eri kimppojen lukuhaasteita ja Goodreadsiä. Päivän vieras pelaa Heitä sikaa -peliä jättimäisillä puhallettavilla sioilla. Pohjanmaalla onnistuu myös yritysyhteistyö: päivän suora stream-lähetys on nähtävissä mm. Kurikan Veikon koneella kaikissa televisioissa. Ohjelmaa tuottaa liikuntatoimi, nuorisotoimi ja vapaa-aikatoimi yhdessä. Hieno esimerkki siitä, miten pienemmässäkin kaupungissa voi poikkeusaikana toimia.

Turun kaupunginkirjaston jo legendaarisilla Aamukahveilla kirjaston työntekijät vastaavat Instalivessä tunnin ajan asiakkaita askarruttaviin kysymyksiin, vinkkaavat kirjoja, kertovat työstään, esittelevät kirjastoa “kulissien takaa” ja haastattelevat kirjailijoita. Säännöllinen kellonaika on ollut katsojien tavoittamisessa onnistumisen salaisuus: Seuraajamäärä kasvanut poikkeusaikana 1700:sta 2200:een. Vieraana on ollut mm. vloggaaja Mansikkka, koronasta toipunut laulaja ja näyttelijä Anna Hanski sekä räppäri-kirjailija Linda-Maria Roine aka Mercedes Bentso.

Tikkurilan kirjasto tekee kaksi kertaa viikossa Instagramissa Soturikissat-livelähetystä, joka on ollut todella suosittu kirjasarjan fanien keskuudessa. Lähetyksissä muun muassa luetaan otteita kirjasarjasta, jutellaan kirjojen juonenkäänteistä ja tietenkin rapsutellaan kissoja. ”Lähetykset ovat täysin koronavapaa ympäristö. Niiden aikana lapset saavat muuta ajateltavaa”, kirjastonhoitaja Marjo Mannila kertoo.

Jatkoa ajatellen, viikottainen suora linja kirjastosta asiakkaille voisi olla todella toimiva juttu. Sitä voisi käyttää minitiedotustilaisuuden tapaan ja kertoa vaikka 10 minuuttia niistä asioista, jotka ovat juuri kirjastossa pinnalla tai nostaa esille palveluja, joita asiakkaat eivät vielä tunne.

Vapriikin studio valmiina Tampereen kaupunginkirjaston livestriimaukseen. Vain kirjastonhoitaja Juhani Koivisto puuttuu. (Kuva: Juhani Koivisto)

Digitaalinen lukudiplomi

Lukudiplomit ovat etenkin alakouluissa suosittu kirjastojen tarjoama keino lukemisen edistämiseen. Lukudiplomin suorittamisen ideana on kannustaa eritasoisia lukijoita nauttimaan valikoidusta hyvästä kirjallisuudesta, pohdituttaa luettua ja innostaa omaan ilmaisuun.

Tampereen kaupunginkirjasto on tehnyt valikoidun lukudiplomin pienille koululaisille. Lukudiplomin voi suorittaa Lukulumon ja vapaasti saatavilla olevien e-aineistojen avulla. Diplomin voi siis suorittaa myös koronakeväänä.

Helmetillä on niinikään sovellettu Monitaitolukudiplomi alakoulun 1.-4.-luokkien tueksi. Kirjastojen ollessa suljettuina voi täydentää puuttuvat suoritukset diplomista lukemalla tai kuuntelemalla e-kirjoja ja tekemällä niihin liittyviä tehtäviä. Yhden listan teoksista voi korvata millä tahansa opettajan hyväksymällä kirjalla. Lisäksi voi korvata enintään kaksi kirjaa tekemällä kaksi eri mediatehtävää diplomin listalta, vaikkapa osallistumalla Helsingin Sanomien Lasten Uutisten toimitustyöhön.

Virtuaaliset kirjakerhot

Verkkolukupiirit ovat saaneet uutta nostetta sosiaalisen eristämisen aikaan. Bibbidi Bobbidi Book -blogi listasi ansiokkaasti 11 erilaista tapaa järjestää virtuaalinen lukupiiri koronan aikaan ja sen jälkeen. Listalle pääsi mm. Keski-kirjastojen lukuhaaste 2020.

Keski-kirjastojen Facebook-lukupiirissä on ollut noin 30 kävijää. Keskustelua heräteltiin, mutta sitä ei paljoa tullut. Halua olisi jatkaa poikkeusajan jälkeenkin. Korona-ajan oppina olkoon, että virtuaalisessakin lukupiirissä ottaa aikansa ihmisten löytää sinne, joten palvelua kannattaa pitää yllä pitkäjänteisesti. Sitten kun kirjastotilat jälleen avataan, kannattaa virtuaalisen lukupiirin kommentteja tuoda esille myös fyysiseen kirjastotilaan luetun kirjan yhteyteen lukupiiriä markkinoimaan.

Palvelua kannattaa pitää yllä pitkäjänteisesti.

Virtuaaliset lukutuokiot

Normaaliolosuhteissa kirjastot järjestävät lukutuokioita eri kohderyhmille, ja sulkuaikana useat kirjastot ovat siirtäneet lukutuokiot striimeiksi ja tallenteiksi nettiin. Sanaston ja Kuvaston poikkeusajan tekijänoikeussopimuksen synnyttyä Kirjastokaistalle ja Helsinki-kanavalle on odotettavissa runsaasti lisää valtakunnallisesti hyödynnettäviä lukutuokioita.

Tunnisteella #librariesathome löytyy YouTubesta koko joukko brittiläisten kirjastojen lorutteluja, lauluja ja askartelua pienille lapsille, mm. Swindonin Rhyme Time ja Stoke-on-Trentin Singing Bears Online. Aww!

Myös julkkikset ottavat osaa lukutuokioiden tuottamiseen: lastenkirjailija Timo Parvela lukee otteita kirjoistaan Unicefin Iltapäivän satuhetkessä – tarinoita on katsottu jo 70 000 kertaa  – ja rennosti neuleissa ja khakihousuissa kotoileva Patrick Stewart aikoo lukea kaikki Shakespearen sonetit, yksi päivässä, Instagram-tilillään.

Stoke-on-Trentin Singing Bears Online käyttää soittiminaan kotoa löytyviä välineitä. Kirjastonhoitaja Chris laulattaa lapsia. (Ruutukaappaus YouTubesta)

Take away -lounas ja -kirja, kiitos

Fyysisten kirjastotilojen tiedetään olevan sattumanvaraisten löytöjen ja epäformaalin oppimisen paikkoja. Nyt kun asiakkaat eivät pääse toteuttamaan näitä tarpeitaan kirjastoissa, kirjastot ovat miettineet keinoja tarjota samaa virtuaalisesti tai fyysisesti niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus voidaan taata. Nyt olisi kysyntää Oulun Virtuaalikirjaston päivitykselle!

Kirjojen noutopisteitä on peräänkuulutettu mediassa sulkuajan alusta saakka, mutta Aluehallintovirasto on linjannut take away -kirjastoja vastaan. Tiettävästi ainoat poikkeukset Suomessa ovat yliopistojen kirjastot, joista voi hakea itsepalveluna varaamansa fyysisen teoksen erillisestä noutoja varten perustetusta pisteestä.

Kirjastojen luova kouluyhteistyö

Espoon kaupunginkirjaston poikkeusajan kouluyhteistyö on saanut syystäkin sankarin maineen kirjastojen parissa. Kirjastolta voi keväällä 2020 tilata erilaisia etäopetukseen suunniteltuja palveluja. Koulu voi kutsua kirjastolaisen vierailemaan etätunnilla ja auttamaan kirjavinkkien, lukupiirisuositusten ja tiedonhaun haasteiden kanssa.  Alakoululaisille on tarjolla mm. paketit ”Jännitystä ja toimintaa” ja ”Sankareita ja kaverikiemuroita”; yläkoululaisille vastamainostyöpaja, someviidakon selviytymisopas ja pelikäsikirjoittamista!

Helmetin Kirjasto kotona -koosteessa on vapaasti hyödynnettäviä etäopetusmateriaaleja: kirjavinkkilistoja, työpajamateriaaleja, podcasteja sekä Seppo.io-pelejä mm. kirjallisuuden genreistä, luovasta kirjoittamisesta ja mediataidoista.

Yhteisöllisenä tietokeskuksena profiloituva Valapattanam GP Library Intian Keralassa on luonut koululaisille luovia kotikoulutehtäviä. Lapset saivat tehtäväkseen bongata lintuja kotinsa lähellä ja kirjasto järjesti tilaisuuden, jossa kuuluisa lintubongari ja ornitologi arvioivat heidän suorituksiaan. Lapset bongasivat yli 25 lintulajia yhdessä päivässä.

Wirralin kirjastojen 8-13-vuotiaiden lasten koodikerho Englannissa on muuntanut toimintamuotonsa YouTube-livestriimiksi. Videostriimin avulla lapset koodaavat Scratch- ja Raspberry Pi -projekteja, jotka normaalioloissa ohjattaisiin kolmessa alueen kirjastossa.

Helmetin tuottamassa yläkoululaisten Seppo-pelissä saattaa kohdata katkeroituneen äidinkielenopettaja Huttusen aaveen. (Kuvakaappaus Seppo-pelistä)

Lohikäärmeitä apteekista

Muistanette otsikot: ”Vuosi 2019 on podcastien vuosi”. Nyt vaikuttaa siltä, että vuodesta 2020 tuli viimein podcastien vuosi kirjastoissakin. Podcastien tekemiseen saa koulutusta ja vertaistukea, laitteita ja osaavia kollegoita editoimaan. Nyt kirjastopodcasteja on lueteltavaksi asti: Ääniä kirjastosta, Lohikäärmeradio, Lukupuhetta, Sielujen Apteekki, Kirjaveivi, Radio Rotunda ja Vartinvinkit, Kirjasto kotiin, Syvemmälle… Toivoa sopii että kertynyt osaaminen ja innostus kantaa hedelmää tuleviinkin podcast-vuosiin, kirjastojen vloggausbuumia odotellessa!

Jos suomenkieliset kirjastopodcastit on kuunneltu viimeistä jaksoa myöten tai kaipaat vielä inspiraatiota omaan podiisi, Christian Lauersenin koostama 57 kirjastopodcastin lista pitää sinut valveilla vielä pitkään yöhön.

Jyväskylän kaupunginkirjaston Innan ja Tomin podcast Lohikäärmeradio on fantasia-aiheinen teleporttisi pois ankeasta koronatodellisuudesta. (Ruutukaappaus Soundcloudista)

Kirjasto pitää huolta heikoimmista

Koronakriisi on tarkoittanut kirjastoille paljon muutakin kuin digiloikkaa ja palautusluukkujen teippaamista umpeen. Torontossa kirjastoista on tehty ruokapankkeja. Chesterin Storyhouse (upea kirjaston, teatterin, elokuvateatterin ja ravintolan yhdistelmä) pisti jo pystyyn soppakeittiötoiminnan ja desinfioidut tietokonepisteet, kunnes hallituksen määräämät rajoitukset sulkivat ne. Jäljelle jäi silti näyttelijöiden kahdesti päivässä vetämät tarinatuokiot, luovat verkkotyöpajat erityisesti heikossa asemassa oleville nuorille, karaokekuoro ja yritysyhteistyössä tarjottu 90 päivän ilmainen elokuvien suoratoistopalvelu.

Useissa kunnissa Suomessa ja maailmalla kirjasto on osallistunut ikäihmisten soittorinkeihin sekä koululaisten ruoka-avun järjestämiseen ja kuljettamiseen. Tämä kertoo siitä, että kirjastolaisilla on tunnetusti vahvat taidot palvella monenlaisia asiakkaita ja kyky kuunnella heidän tarpeitaan.

Turun kehittämä OmaKirjasto on uraauurtava kulttuurihyvinvoinnin nettipalvelu, jonka kautta voi kuunnella muun muassa äänikirjoja ja konsertteja, lukea e-kirjoja, katsella museokeskuksen valokuvia sekä osallistua videojumppiin, yhteislauluhetkiin ja ääneenlukutuokioihin. OmaKirjaston kautta löytyy myös muun muassa virtuaalikirkko. Palvelu on suunniteltu erityisesti niille turkulaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman takia. Palvelu on muuten ansaitusti finalistina Vuoden 2020 Suunnannäyttäjät-kilpailussa, jossa palkitaan yhdenvertaisuutta edistäviä digitaalisia palveluita ja toimintamalleja.

Tukholman SLU-yliopiston kirjasto tarjoaa Zoomilla kielikahvila Biblio Cafén tapaamiset virtuaalisesti. Suomessa Pasilan kirjaston kielikahvila Ekstra jatkaa toimintaansa Skypessä, samoin Koivukylän ja Martinlaakson Puhutaan suomea! -etätapahtuma, joka toimii Zoomilla.

Lopuksi

Sulkuajan jälkeen koettaa reflektoinnin aika. Miten kirjastotyö on muuttunut poikkeusaikana? Mitä asiakaspalvelukanavia oli käytössä sulkuaikana ja kuinka hyvin ne tavoittivat asiakkaat? Mitä etäpalveluita kirjastoissa oli lanseerattu onnistuneesti, ja mitä näistä palvelukonsepteista aiotaan jatkaa poikkeusajan jälkeen? Voidaanko e-aineiston käyttöä edistää jatkossakin niin hankintoja lisäämällä kuin helpottamalla niiden käyttöönottoa?

Vaikuttaa jo nyt siltä, että koronasta jää perinnöksi myös paljon hyvää. Ei anneta hyvän kriisin valua hukkaan!