Esittäytyminen ja mitä tyypilliseen kirjastotyöpäivään kuuluu?
Nimeni on Mia Moilanen ja olen töissä Oriveden kirjastossa kirjastonhoitajana. Päävastuullani on lasten- ja nuortenosasto, mutta työnkuvaani kuuluu paljon muutakin. Kirjastoalalla olen ollut noin kymmenen vuotta ja Orivedellä reilut neljä vuotta. Ennen kirjastoa olen tehnyt paljon erilaisia töitä niin kulttuurin parissa kuin nuorten kanssa.
Tyypillinen työpäivä, siinä vasta vaikea kysymys. Päivään kuuluu yleensä aina asiakaspalvelua. Sen lisäksi saattaa olla koululaisryhmä käymässä tai ainakin ryhmän suunnittelua. Lasten- ja nuorten kokoelmanhoitoa tulee varmasti tehtyä myös jokaisena päivänä. Ehkä parasta kirjastotyössä onkin se, että on jotain töitä, jotka toistuvat päivittäin/viikoittain ja sitten on paljon vaihtelevaa työtä siinä lomassa.
Miksi ilmoittauduit mukaan kirjastovierailukokeiluun?
Mielestäni on aina mahtava tavata kollegoita ja uusia ihmisiä. Halusin vaihtaa ajatuksia alasta ja kuulla, miten työtä tehdään paljon isommassa kirjastossa. Olen aikoinani opiskellut Jyväskylän yliopistossa ja silloin viettänyt paljon aikaa kirjastoissa: niin yliopistolla kuin pääkirjastossa. Pääkirjastosta lainasin kaunokirjallisuutta, jota taas yliopistolla ei ollut niin paljon tarjolla. Niinpä ajattelin, että olisi mukava mennä pitkästä aikaan Jyväskylään ja katsoa kirjastoa ammattilaisen näkökulmasta.
Kertokaa vierailupäivästänne vapaamuotoisesti
Menin Jyväskylään jo edellisenä päivänä ja osallistuin Verkostopäivään. Siellä tapasin jo Laura Hekkala-Vatulan ja Hanna-Leena Majuri-Jantusen, joiden kanssa vietin vierailupäivän. Osan päivästä oli mukana matkassa myös Mari Vuorinen.
Päällimmäisenä päivästä jäi mieleen se, kuinka mukavaa meillä oli ja miten mielenkiintoista oli keskustella kirjastotyöstä. Tuli kyllä sellainen olo, että kaikille kirjastotyö on lähellä sydäntä. Suut kävivät koko ajan ja nauru raikasi. Päivä alkoi kirjastokierroksella ja siihen meni jo useampi tunti. Lounaan jälkeen keskustelimme vielä tarkemmin lasten- ja nuortenosaston töistä. Aika vaan hujahti.
Millaisia odotuksia teillä oli vierailulle? Mikä yllätti?
Odotuksena oli tosiaan saada käsitystä isomman kirjaston toiminnasta ja sitä kyllä sain, kiitos siitä! En varsinaisia yllätyksiä kokenut, mutta hyvin samojen asioiden äärellä sitä ollaan, kirjaston kokoeroista huolimatta.
Meillä on Orivedellä viisi työntekijää, Jyväskylän pääkirjastolla reilu 50. Isomman porukan organisoiminen on hyvin erilaista kuin pienen. Molemmat kirjastot ovat omalla tavalla kaupunkiensa keskipisteenä, mutta ihmisvirta on hyvin erilainen. Orivedellä tietää melko hyvin asiakkaat, etenkin vakioasiakkaat, mutta Jyväskylän pääkirjastossa se on melkein mahdotonta. Oli myös kutkuttavaa katsella ihmisvilinää kolmannesta kerroksesta ja ihailla kirjaston hienoa arkkitehtuuria. Muistan myös, kuinka opiskelijana tein havainnointitehtävän samasta paikasta ja samalla tavalla tarkkailin ihmisten liikkumista tilassa.
On kyse sitten minkäkokoisesta kirjastosta tahansa, tilat tuovat omat haasteensa. Mitä siellä voi tehdä, kuinka iso fyysinen kokoelma on, miten saada kivoja lukunurkkia, missä saa keskustella, missä pitää olla hiljaa.
Mitä vierailulta oppimaanne aiotte viedä eteenpäin kirjastoissanne?
Ainakin aion lämpimästi suositella tätä työelämävaihtoa kaikille, koska se antaa niin paljon!
Teksti: Mia Moilanen
Kuva: Laura Hekkala-Vatula