Oheinen oppimisvierailureportaasi liittyy koko vuoden 2024 kestäneeseen kehittämiskirjastojen järjestämään Tuo tullessas – vie mennessäs -mentorointiohjelmaan. Mentorointiohjelmaan oli mahdollista sisällyttää tutustumiskäynti mentorointiparin kirjastossa opintokäynnin tyyliin. PiKe-alueen osallistujista mentorin roolissa musiikkikirjastotyötä tekevä informaatikko Aapo Ruuttunen kävi vierailulla Juuassa 26.7.2024 ja kirjastovirkailija Tero Paasu aktorin roolissa tutustumassa Jyväskylän neljässä, kooltaan Juuan kirjastoa asiakas- ja lainamääriltään vastaavassa lähikirjastossa 18.–20.9.2024.
Aapo Juuan kirjastossa
Perjantaina 26.7.2024 vietin aamupäivän Juuan kirjastossa. Mentorointiparini Tero oli minua siellä vastassa ja esitteli kirjastoa ja sen toimintaa yhdessä kollegoidensa kanssa.
Juuan kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1993. Tyylillisesti se edustaa postmodernia arkkitehtuuria ja onkin poikkeuksellisen huomiota herättävä. Ikkuna-aukotukset ja pyöreä tornimainen osa tuovat mieleen pienen linnan. Linnamaista vaikutelmaa lisää kivi rakennusmateriaalina, kirjasto on nimittäin tehty paikallisesta vuolukivestä.
Sisätiloissa 1990-luku näkyy erityisesti joissakin värivalinnoissa ja koristemaalauksissa. Mitään yletöntä arkkitehtonista revittelyä ei kirjastossa kuitenkaan ole, vaan se on varsin luontevan ja hyvällä tavalla tavanomaisen tuntuinen.
Kirjaston sisätilat aukeavat viuhkamaisesti – tai kuin kirja. Palvelupisteeltä on hyvä näköala ulko-ovelle sekä lehtiluku- ja kirjastosaliin. Erillinen näyttelytila sen sijaan on hieman sivummassa ja sinne on oma sisäänkäyntinsä eteisestä. Eteisestä on kulku myös tornin huipulla olevaan työhuoneeseen, jonka kuka tahansa voi varata (vuokrata?) omaan käyttöön. Ei esteetön, mutta kiva mahdollisuus kuitenkin.
Henkilökunnalle, varastolle ja logistiikalle tuntui kaikille olevan asialliset tilat. Entisessä kirjastoauton tallissa tosin säilytetään nykyään jäänhoitokonetta, mikä tuntui hieman huvittavalta. Jossainhan sitäkin pitää säilyttää.
Kokonaisuudessaan kirjastosta tai sen tiloista oli vaikea keksiä mitään parannettavaa, ainakaan näin parin tunnin perusteella. Kaiken kaikkiaan vaikutti siltä, että kirjasto on suunniteltu hyvin silloin 30 vuotta sitten. Kirjasto tuntuisi myös hyvin taipuvan nykyisen kirjastolain mukaiseen toimintaan. Keskellä kirjastosalia on parahultaisen kokoinen esiintymistila, eli sekin puoli näyttäisi olevan hoidossa.
Tutustumisretki Juukaan oli oikein mukava. Yhdistin siihen myös viikonloppulomailua Kolin maisemissa, joten mikäpäs siinä oli ollessa loppukesän lämmössä ja valossa. Kovasti siis kiitoksia alueellisille kehittämiskirjastoille retken sponsoroinnista ja myös omalle työnantajalle mahdollisuudesta käyttää työaikaa tähän. Sekä tietenkin Juuan kirjastolle ja Terolle vieraanvaraisuudesta.
Varsinaista mentorointia en tainnut käynnillä harjoittaa, eli en ryhtynyt ohjeistamaan, miten juukalaisten pitäisi kirjastoaan pyörittää. Enkä toisaalta osaa myöskään suoriltaan sanoa, otinko jotain ideaa tai vinkkiä mukaani, joita voisin soveltaa töissäni Jyväskylässä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että tällaisista hyvin opastetuista kirjastokäynneistä jää aina jotain mieleen, mistä voi olla myöhemmin hyötyä. Kollegoiden kanssa juttelu on sekin aina rakentavaa.
Teron tutustumismatka Jyväskylän kirjastoihin
Ensimmäinen kohde oli lähellä valtatie E63 läheisyydessä sijaitseva Keljonkankaan kirjasto. Se sai uudet tilat vuonna 2021. Aiempi, melko vaikeasti löydettävä paikka vaihtui näkyvämpään sijaintiin uuden ja suuren koulukeskuksen yhteydessä. Kirjasto on tyypillinen laatikko-koulukirjasto, kuten meillä mm. Ylämylly, Rantakylä tai Nepenmäki. Kirjaston yhteydessä on nuorisotalo ja em. koulu.
Kirjasto on lanseerannut itseään pienten lasten kirjastona, jonne voi mutkattomasti ja saumattomasti siirtyä tekemään läksyjä sekä viettämään aikaa. Yläluokkalaisia kirjasto tukee monimuoto-oppimisessa (mm. seinän takana koulun media- ja tietotekniikkaluokat). Toimintaa esitellyt rokkarihenkinen miesoletettu kirjastonhoitaja ylläpitää myös scifi- ja fantasia-aiheista Lohikäärmeradio-podcastia. Tästä kirjastotyöntekijästä näki, miten hommia voidaan hoitaa leppoisasti, mutta napakasti: silmiini pisti hänen suorastaan virtuoosimaiset kykynsä ottaa oppilaat ns. näppiensä alle. (Terkkuja Tomille, kehittämiskirjaston toim. huom. 😊) Kirjasto on erittäin laajasti panostanut myös someen.
Toisena kohteena oli entisen maalaiskunnan alueen yksi keskus, Palokka. Se oli yksi kolmesta entisen Jyväskylän maalaiskunnan keskustaajamasta (muut olivat Vaajakoski ja Tikkakoski). Vaikka Palokka kasvoi jo vuosikymmeniä sitten Vaajakosken ohi, jouduttiin siellä turhan pitkään sinnittelemään väistötilakirjaston kanssa. Lopulta kuntaliitoksen 2009 jälkeen vuonna 2012 Palokkaan saatiin uusi koulukeskus entisen sisäilmaongelmaisen tilalle ja sen yhteyteen komea uusi kirjasto. Alue on lapsiperherikasta, joten kirjasto on jatkuvasti kehittyvä yksikkö. Lisäksi tämä kirjasto on selkeästi painottanut kokoelmakeskeisyyteen. Kirjastossa on vähän tapahtumia osittainkin siitä syystä, että insinööritaidonnäytteenä kirjasto on mielestäni huonosti muunneltavissa muuttuviin tarpeisiin (mm. paljon suuria lasiseinäpintoja), ehkä myös henkilökunnan profiloitumisen takia.
Kolmantena oli vuorossa entisen maalaiskunnan toinen keskus, Vaajakoski. Vuonna 1987 valmistunutta rakennusta on viime vuosina remontoitu pariin otteeseen. Kirjaston asiakastiloja on pienennetty, jotta tilaa on saatu nuorisotoimelle. Myös kansalaisopisto käyttää rakennuksessa olevia tiloja. Huomionarvoista rakennuksessa on toisessa kerroksessa olevat henkilökunnan työtilat, joissa edelleen näkyy pääkirjastomainen mitoitus, eli reilusti on tilaa. Potentiaalia olisi siis pienin muutoksin lainattavaan tai vuokrattavaan tilaan. Kirjastossa on satsattu muunneltavalle tapahtumatilaan sekä pelihuoneeseen. Erikoista mielestäni oli tietokirjaosastolla aineiston järjestely luokituksenmukaisen järjestyksen sijaan aiheenmukaiseen. Esim. hyvinvoinnin alta löytyi niin tiettyjä liikuntalajeja, ravitsemusta, lääketiedettä, psykiatriaa kuin psykologiaakin. Tämä vaatii hieman enemmän henkilökunnalta, mutta toivottavasti palvelee paremmin asiakkaiden arkikokemusta.
Neljäs kohde oli aivan kaupungin kyljessä sijaitseva Kuokkalan kirjasto. Ympäristö vaikutti kaupungilta kaupungin sisällä. Kuokkalassakin kirjasto on koulun yhteydessä, eli kahden koulurakennuksen väliin vuonna 2018 rakennetussa nivelosassa. Kirjaston lähinaapurina samassa nivelosassa on nuorisotiloja. Kuokkalan kaupunginosa on 1980-luvulta alkaen kasvanut erittäin voimakkaasti, mikä on aiheuttanut jonkin verran myös kasvukipuja.
Perinteisten sosiaalisten ongelmien lisäksi Kuokkala on myös hyvin monikulttuurinen ja koulukeskuksen oppilailla on enemmän eri äidinkieliä kuin missään muussa koulussa Jyväskylässä. Kirjastopalvelut ovat olleet Kuokkalassa huonolla tolalla: 2010-luvulla sinne lopulta saatiin pieni ja aukioloajoiltaan hyvin rajoitettu ”pienkirjasto”. Siinä oli omat ongelmansa, joten onneksi kirjastolle järjestyi koulun laajennuksen yhteyteen uudet tilat. Nykyinen kirjasto on sekin neliöiltään Jyväskylän pienimpiä, onneksi sentään omatoimikirjastona hyvin saavutettavissa. Asukasmäärän ja kirjaston tilastojen puolesta Kuokkala tosiaan ansaitsisi isomman kirjaston, toisaalta pääkirjastokaan ei ole kaukana (n. 3 km). Lisäksi Kuokkalan alueella on kirjastoautopysäkkejä. Pienuudesta huolimatta (tai juuri siitä johtuen) henkilökunta oli hyvin motivoituneita erilaisiin tapahtumiin eri kohderyhmille.
Vuonna 2025 toteutetaan puolen vuoden mittainen mentorointiohjelma syyskaudella. Haku mukaan tulee käynnistymään keväällä. Seuraa ilmoittelua!
Teksti ja kuvat Aapo Ruuttunen ja Tero Paasu