AkePiKen esteettömyys- ja saavutettavuusosaamisen verkosto (esa-verkosto) pääsi syyskuun iloksi vierailemaan Seinäjoen pääkirjastossa 13.9.2024. Idea retkeen syntyi, kun esa-verkoston korviin kantautui kuisketta Seinäjoen kirjastojen ja tietysti Erten ansiokkaasta yhdenvertaisuuteen, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvästä työstä. Mikä on Tuuppari, millainen nepsyhylly Seinäjoelta löytyy ja kuinka arkkitehtuurin haasteet on taklattu? Seinäjoella on myös aloitettu yhdenvertaisuusperiaatteiden laatiminen ja otettu käyttöön uusi esteettömämpi kirjastoauto Valo. Nokkaa sen enempää tuhisuttamatta esalaiset hyppäsivät junaan ja saapuivat Seinäjoelle tervehtimään kollegoita ja vaihtamaan ajatuksia esteettömyys- ja saavutettavuusaiheista.
Esa-verkoston retken saldo oli inspiroiva ja antoisa. Tämän blogitekstin myötä toivomme välittämämme päivän antia kaikille kollegoille ympäri PiKe-alueen!
Kirjastokierros ja kirjastoautot Ilo sekä Valo
Esa-verkoston kirjastovierailu Seinäjoen kaupunginkirjastossa starttasi lämpimän vastaanoton jälkeen opastetulla kierroksella uudemmassa Apila-kirjastossa. Päivän lopuksi piipahdimme nopeasti myös vanhan Aalto-kirjaston puolella, kun kävimme kurkkaamassa oppimisen olohuone Tuupparin tilat.
Aloitimme Apilan aulasta, johon oli sijoitettu noudettavat varaukset sekä lehtisali ja sen yhteyteen kahvila. Lehtienlukupaikkoja oli ihanasti isojen ikkunoiden äärellä. Aulasta löytyi myös asiakaspalvelupiste ja asiakas-wc:t.
Apilan lastenosastolla Piilomaassa oli satumainen tunnelma ja paljon pehmeitä pintoja. Kuvakirjat oli hauskasti aseteltu kirjainlaatikoihin. Saimme tietää, että Piilomaa on saanut inspiraationsa Lea Pennasen Piilomaan pikku aasi –sadusta. Lastenosastolla oli myös kokonaan pehmustettu satuluola, jossa lapset voivat leikkiä.
Lastenosaston jälkeen kävimme vilkaisemassa Apilan hiljaista lukutilaa, joka oli erikoisen muotoinen toisesta päästä kapeneva huone. Emme jääneet pitkäksi aikaa, ettemme häirinneet tilan käyttäjiä. Tämän jälkeen siirryimme nuorten osastolle, johon oli rakennettu pehmeitä lukukoloja, joissa viettää aikaa ja lukea kirjoja. Alakerrassa nuortenosaston vieressä sijaitsi myös AV-osasto.
Tämän jälkeen menimme vielä Apila-verstaalle ja avoimeen varastoon. Apila-verstaassa oli monenlaisia laitteita asiakkaiden käytettävänä, kuten 3D-tulostin, pinssikone ja vinyylileikkuri. Avoin varasto oli nimensä mukaisesti asiakkaille avoin kirjaston varasto. Varaston yhteydessä oli myös jälkikäteen rakennettuja opiskelupaikkoja.
Keskustelimme kirjastokierroksen aikana Apila-rakennuksen esteettömyydestä. Esimerkiksi vessanovien ratkaisu oli mielenkiintoinen, sillä ovet oli “upotettu” sisustukseen niin, että niitä ei erottanut seinästä kunnolla. Visuaalisesti hieno, esteettömyyden kannalta hankala ratkaisu. Samoin nuorten- ja AV-osastolle johtavat lukuportaat istuintyynyineen olivat ajatuksena todella mainio keksintö. Portaista puuttui kontrasti ja niissä nimensä mukaan istuttiin, eikä leveiden portaiden keskellä ollut kaidetta. Meille kerrottiin, että Apilassa on arkkitehtuurista johtuvia haasteita akustiikan kanssa, mikä on varmasti tuttua monessakin kirjastossa. Tähän oli nerokkaasti keksitty ratkaisuksi lainattavat vastamelukuulokkeet. Kokonaisuutena Apila-rakennus oli suurine ikkunoineen valoisa ja vaikuttava.
Seinäjoella on myös kaksi kirjastoautoa, ihanasti nimetyt Valo ja Ilo. Autoista Valo oli uudempi ja tarkoitettu enemmän tapahtumakäyttöön, aamupäivisin molemmat kirjastoautot palvelevat kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja. Molemmat autoista oli rakennettu kuorma-auton alustalle. Uudemman kirjastoauto Valon ulkonäköön oli selkeästi panostettu. Kirjastoauto Ilo oli perinteisempi kirjastoauto hillitympine kuvituksineen ja värimaailmoineen, mikä toi mukavan ja kotoisan olon.
Autojen sisätiloissa oli esteettömyyteen liittyviä haasteita, kuten missä tahansa ahtaassa tilassa: hyllyt olivat korkeita, käytävä kapea ja logistiikka tuotti omia haasteitaan. Autoihin oli kuitenkin esteetön kulku pyörätuolihissien ansiosta.
Lainattavat nepsy-apuvälineet Seinäjoen pääkirjasto Apilassa
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyy erilaisia lukemista, kirjoittamista ja keskittymistä helpottavia apuvälineitä. Niitä voi lainata ja varata kirjastokortilla. Pääkirjasto Apilassa nepsyhylly on sijoitettu lastenosastolle johtavan kulkuväylän kulmaukseen. Nepsyhyllyyn kuuluu ilmoitustaulu sekä naulakko ja hylly lainattavia esineitä varten. Tarjonta on monipuolista ja apuvälinekokoelmaan kuuluu paljon esineitä. Tämän vuoksi hylly voi näyttää ensisilmäyksellä hieman sekavalta, sillä esillä on useita tiedotteita ja nepsyväline-pussukoita, joissa kaikissa on pientä tekstiä.
Nepsylainaamosta voi lainata erilaisia nepsy-välineitä, kuten painokäärmeen tai -koiran, nystyrätyynyn, levottomat sormet -sokkelon, tiimalaseja, lasten kuulosuojaimia, kynätukia, tuntotyynyjä, keskittymisvälinesettejä jne. Tarjolla on myös Tuupparin (eli Seinäjoen kaupunginkirjaston oppimista tukevan palvelun) lukitukikasseja, joita on kahta erilaista: vastamelukuulokekassi ja painotyynykassi. Kasseissa on erilaisia keskittymisessä auttavia esineitä, kuten palloja, magneettirenkaita, digitaalinen ajastin, pop-it noppa, tuuppari-sydän ja vastamelukuulokkeet tai painotyyny. Kassin voi lainata kahdeksi viikoksi.
Yksittäin lainattavat välineet on pakattu läpinäkyviin pusseihin ja niissä on mukana tarkat käyttöohjeet. Apilassa lainataan myös kirjastossa asioiville vastamelukuulokkeita kirjastokäynnin ajaksi. Kirjaston henkilökunta kertoi, että lainaus on onnistunut yllättävän hyvin eikä kuulokkeita ole kadonnut. Kuulokkeita säilytetään tiskin takana ja ladataan lainausten välissä.
Eepos-tietokannasta erilaiset keskittymisen apuvälineet löytyvät hakusanoilla nepsylainaamo tai nepsy-väline. Hakusanasta riippuen kokoelmista löytyy 20-25 nimekettä, joista osa on usean apuvälineen settejä ja kasseja. Keskittymisen apuvälineet vaikuttivat olevan kysyttyjä – vierailumme aikana saatavilla ei ollut esimerkiksi yhtään painoeläintä. Näppärästi oli kuitenkin keksitty ripustaa lainassa olevan esineen laminoitu kuva ja varausohjeet naulakkoon.
Oppimisen olohuone – Tuuppari
Tuuppari on Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökohtainen opiskelutaitoja tukeva palvelu, joka syntyi Taitotuunaajat-hankkeen myötä. Oppimisen olohuone tukee nuorten ja aikuisten opiskelun perustaitoja matalalla kynnyksellä. Asiakaskuntaan kuuluu niin peruskoulun päättäneitä ja toisen asteen opiskelijoita kuin pääsykokeisiin lukevia nuoria ja aikuisia. Tuuppariin on tervetullut kuka tahansa, joka kokee tarvitsevansa apua opiskeluun liittyvissä asioissa. Ongelmia ratkotaan yksilöllisesti.
Tuupparin kohderyhmä on erityisesti niin sanottu harmaa joukko – aikuiset, joille ei enää peruskoulun päättymisen jälkeen ole tarjolla oikeanlaista tai riittävää tukea. Joukosta löytyy esimerkiksi neurokirjoa, pitkäaikaistyöttömyyttä, mielenterveyskuntoutumista ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja aikuisia. Tuupparin toiminta auttaa varsinkin niitä aikuisia, jotka kokevat epävarmuutta taidoistaan tai oppimisestaan. Oppimiseen ja oppilaitoksiin liittyvien asioiden ohella asiakkaiden kanssa saatetaan pysähtyä myös esimerkiksi Kelan erilaisten lomakkeiden äärelle tai auttaa palvelun piiriin hakeutumisessa, jolloin Tuuppari toimii eräänlaisena tulkkina asiakkaan ja monenkirjavan palvelukentän sekä erilaisten virastojen välillä.
Periaatteinaan Tuupparilla on hyvin yksinkertaisia asioita: Helppo tulla ja oma kokemus riittää tuen tarpeeksi (lääkärintodistuksia tai diagnooseja ei kysytä), ei velvoitteita tai arviointeja sekä asiakaslähtöisyys (asiakas itse määrittelee tavoitteensa). Näistä lähtökohdista Tuuppari pyrkii löytämään asiakkaan kanssa konkreettista ja käytännön läheistä tekemistä ja ratkaisuja, kohtaamaan asiakkaan yhdenvertaisena sekä kannustamaan ja rohkaisemaan. Tuupparin toiminnan kannalta keskeisiä ovat erilaisten oppimisvaikeuksien ja erilaisuuden ymmärtäminen, jolloin esteettömyys, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus on Tuupparin kaiken toiminnan lähtökohta.
Tuupparilla on myös avoimet ovet yhtenä päivänä viikossa parin tunnin ajan. Pienen henkilökuntaresurssin vuoksi valtavan suuria massoja ei palvella. Apua löytyy hyvin useille henkilöille henkilökohtaisten aikojen muodossa. Tarvittaessa asiakkaita ohjataan esimerkiksi terveydenhuollon piiriin. Yhteistyö eri tahojen, kuten nuorisotyön, työllisyyspalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa on kultaakin kalliimpaa.
On todennäköisesti turhaa sanoa, että olimme koko esa-verkoston kesken valtavan vaikuttuneita Tuupparin toiminnasta – Tuuppari on erinomainen esimerkki siitä, kuinka hankkeen avulla voidaan luoda uudenlainen ja mittaamattoman arvokas palvelu. Toivomme Tuupparille onnea ja menestystä sekä vastaavanlaista toimintaa vaikka jokaiseen Suomen kuntaan!
Seinäjoen kaupunginkirjaston yhdenvertaisuusperiaatteet: yhdenvertaisempi ja turvallisempi kirjasto
Sokerina pohjalla iltapäivän viimeisenä aiheena reissuporukkamme sai kuulla kirjastotoimenjohtaja Kirsti Länsikallion esityksen Seinäjoen kaupunginkirjaston yhdenvertaisuusperiaatteista ja niiden luomisesta. Tätä kirjoittaessa on juuri uutisoitu, että Tampereen kaupunginkirjasto on ottanut nyt marraskuussa 2024 käyttöön omat turvallisemman tilan periaatteensa. Olikin kiinnostavaa kuulla, millainen yhdenvertaisemman ja turvallisemman tilan periaatteiden luomisen prosessi on muualla ollut.
Niin Seinäjoella kuin Tampereellakin tärkeänä on pidetty kuntalaisten osallistamista turvallisemman tilan periaatteiden luontiin. Asiakkaita kutsuttiin työpajoihin aiheen äärelle. Monet asiakkaat olivat kokeneet kirjaston jo olevan heille täysin turvallinen. Tilanteet saattoivat vaatia sen sanoittamista, etteivät kaikki koe turvallisuutta samoissa olosuhteissa ja että turvallisuus on suhteellista. Siksi puhutaankin turvallisemmasta tilasta.
Turvallisempien tilojen tekeminen ja sanoittaminen yhdessä ei ole pelkkä trendi, vaan nousee lainsäädännöstä. Seinäjoen kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa todetaan, että Seinäjoella on tilaa moninaisuudelle. Suunnitelman tavoitteena on, että Seinäjoki olisi esteetön kaupunki.
Etelä-Pohjanmaa toimintaympäristönä on kuitenkin omanlaisensa. Asenteet ovat konservatiivisia eikä vähemmistöryhmiin liittyviltä kohuilta olla vältytty. Vierailumme aikaan esimerkiksi melko tuoreena muistissa oli romaninaisen ja hänen poikansa rasistinen kohtelu paikallisessa pizzeriassa. Vaikka yhdenvertaisuuden edistäminen on kunnille lakisääteistä, Lempeämpää lakeutta toivova Seinäjoki-Pride on myös kohdannut paljon kielteisiä asenteita, häirintää ja epäasiallisuuksia.
Turvallisemman tilan periaatteet eivät tule kerralla valmiiksi. Niitä on tarkasteltava myöhemmin uudestaan ja päivitettävä. On myös pidettävä huolta, että ne ovat mukana uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Näin toivottavasti yhdenvertaisemman ja turvallisemman kirjaston periaatteet kulkevat mukana kirjaston arjessa ja tällä tavalla kenties esimerkiksi joku kirjastoon poikkeava sateenkaareva nepsynuori kokee, että kirjastossa hän voi turvallisesti käpertyä lukemaan ilman pelkoa epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä.
Nokka kohti Tamperetta ja Jyväskylää
Lopulta oli aika sanoa heipat Seinäjoen ihanille kollegoille ja suunnata takaisin kohti omia kirjastoja. Vierailu antoi monella tapaa ajattelemisen aihetta: Kuinka oma toimintaympäristö vaikuttaa kirjastojen toimintaan ja yhdenvertaisuusperiaatteisiin, kuinka tärkeää on tukea heikoimmassa asemassa olevia ja rakentaa asiakaspalvelua monenlaiset tarpeet huomioiden. Yhdestä asiasta olimme kaikki samaa mieltä: Nämä kaikki asiat ovat valtavan tärkeitä ja kirjastojen on tärkeää kiinnittää esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen huomiota ollakseen aidosti paikkoja, joihin kuka tahansa on tervetullut!
Esa-verkosto kiittää täydestä sydämestään Seinäjoen kirjaston Kirsti Länsikalliota ja kaikkia kirjaston ja Tuupparin työntekijöitä yhteisestä ajasta ja antoisasta vierailusta!
Tekstin ovat kirjoittaneet esa-verkoston jäsenet. Kuvat: Juliaana Grahn ja Maria Rissanen.