🧳 Ilmoittautuminen PiKe-kirjastojen työelämävaihtoon 2026 on avattu! 🧳

Tavoite ja kohderyhmä

Digivinkkauksen ajatuksena on tuottaa perusymmärrystä käsiteltävästä aiheesta helposti lähestyttävässä muodossa. Kohderyhmänä aikuiset, painotus ikääntyneissä ja työelämän ulkopuolella olevissa.


Kuvaus sisällöstä

Digivinkkaus on noin tunnin pituinen, avoin oppimistilaisuus joka järjestetään kirjastossa. Vinkkaus voi sisältää luennointia, keskustelua ja pienimuotoista demoamista tai kokeiluja osallistujien omilla laitteilla. Digivinkkauksen aiheet liittyvät ajankohtaisiin, tieto- ja viestintätekniikan sekä medialukutaitojen teemoihin. Aihe voi käsitellä vaikkapa tietoturvaa, tekoälyä, algoritmeja, tiedostojen hallintaa, erilaisten laitteiden asetuksia tai kirjaston omia digitaalisia palveluita.

Aiheen valinta tehdään ajankohtaisuuden sekä asiakkaiden toiveiden ja vastaanotetun palautteen perusteella. Aiheen käsittelyä on hyvä rajata melko tiukasti, sillä tunnin kestoisessa tilaisuudessa ei ehditä syventyä monimutkaisiin asioihin. Digivinkkauksia järjestetään Tampereen kirjastoissa säännöllisesti. Toimintakauden ohjelma suunnitellaan toiminnasta vastaavan tiimin tai työryhmän kesken, ja jokaiselle aiheelle valitaan vastuuhenkilö joka suunnittelee ja järjestää vinkkauksen. Vinkkauksen tekeminen tuottaa osaamista myös tekijälle itselleen.


Kokeiluun käytetyt resurssit

Aika ja henkilöstö: Riippuu erittäin paljon aiheesta ja kuinka paljon siihen perehtyminen ja esityksen tuottaminen vie aikaa. Arviolta työtunteja voi kulua esimerkiksi 1-5 työpäivän verran. 
Yhteistyökumppanit: Yhteistyökumppaneita voivat olla erilaiset asiantuntijatahot tai asiantuntijat, joita voidaan pyytää mukaan vinkkaukseen luennoitsijoiksi. Tavallisesti digivinkkaukset tuotetaan kuitenkin alusta loppuun kirjaston henkilökunnan omin resurssein.
Raha: 0 €


Mikä toimi hyvin? Mitä kannattaa jatkossakin tehdä näin?

Digivinkkaukset ovat Tampereella toimiva konsepti, joka on vakituinen osa aikuisille suunnattua medialukutaitotyötä. Vinkkauksia on tehty jo pitkään, ja niillä on vakiintunutta yleisöä mutta aina myös uusia osallistujia. 


Mikä ei toiminut? Mitä tekisimme nyt toisin?

Asiakkaiden kuulemista digivinkkausten suunnitteluvaiheessa voisi kehittää edelleen.


Millaisia ajatuksia tai ideoita meille heräsi?

Jatkamme toimintaa 🙂


Suosittelisitko muille kirjastoille tätä kokeilua? Miksi? Mitä vinkkejä annatte heille?

Digivinkkaus konseptina vertautuu kirjavinkkaukseen, eli kirjaston henkilökunta tutustuu johonkin ajankohtaiseen ”digiaiheeseen”, ja kertoo siitä sitten helposti sulatettavassa muodossa yleisölle. Aiheesta ei tarvitse tietää perinpohjaisesti kaikkea. Jos digivinkkausta ei ole aiemmin kirjastossa järjestetty, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota markkinointiin. Uuden konseptin omaksuminen ja kävijämäärien kasvu digivinkkauksissa vie usein aikaa ja vaatii tottumusta kuulijoilta; että kirjasto järjestää tällaista(kin) ja että osallistuminen on hyödyllistä ja kannattavaa. Aluksi vinkkauksia voisi tarjota vaikka jollekin valmiille kohderyhmälle, yhdistykselle tms. 


Osallistujien kommentit

Esimerkki digivinkkauksen asiakaspalautteesta:

”No ihan kaikki meni hyvin loistavan, selkeän ja ilmeikkään opettajan johdolla. Hän järjesti meille jopa pienen tehtävänkin naapurin kanssa puitavaksi! Selkeä, luentoa vastaava moniste jäi mukaan kotiin vietäväksi ja luettavaksi ja muistin tueksikin.

Mikrofonit toimivat hyvin, joten ääni kuului salissa sen mukaisesti. Molemmat taulut olivat käytössä, ja heijastukset olivat selkeitä ja luettavia.

Opettajan persoona oli ystävällinen ja yleisön tason hoksaava. Hänellä oli ote asiaansa ja piti tunnin täysin hallinnassaan, vaikka tietysti, kuten aina, yleisöstä tuli aiheen sivuun johdattelevaa kysymystäkin.

Nautinnollinen vinkkaus! Miljoonat kiitokset!”


Kysy lisää!

Koordinaattori Terhi Turkia
Tampereen kaupunginkirjasto
terhi.turkia(a)tampere.fi