🧳 Ilmoittautuminen PiKe-kirjastojen vierailukäynneille 2026 avattu! 🧳


Yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää hoitavien AKE-kirjastojen henkilöstö kokoontui kahden päivän ajaksi Pohjois-Karjalaan verkostoitumaan, jakamaan hyviä käytäntöjä, perehtymään strategiseen ajatteluun ja työskentelemään Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämien AKE-toiminnan vaikutuspolkujen tiimoilta. Blogissa avataan Tampereen AKE-tiimin ajatuksia tämän vuoden kokoontumisesta.

Vuosittainen AKE-ihmisten tapaaminen toteutettiin tänä vuonna Joensuussa. Tapahtumapaikkoina olivat Original Sokos Hotel Kimmel ja Joensuun pääkirjasto. Tampereen AKE-tiimi taittoi matkan Joensuuhun raiteita pitkin keväisten maisemien läpi vaihtaen InterCitystä tunnelmalliseen kiskobussiin Pieksämäellä. Huhtikuinen Joensuu otti matkaajat vastaan keväisen lämpimänä ja aurinkoisena.

Moni kollega saapui paikalle jo keskiviikon 15.4. iltapäivästä alkaen. Kuulumisia ehdittiin vaihtaa esimerkiksi tutustuen Joensuun yliopiston kampusalueen ympäristössä sijaitsevaan kasvitietelliseen Botania-puutarhaan.

AKE-osaamisen kehittämistä ja yhteistä työskentelyä

Tapahtuma alkoi torstaina 16.4. hotelli Kimmelissä Joensuun AKEn lämpimällä tervetulotoivotuksella. Aamuun kuului tutustumiskierros, jonka yhteydessä etsittiin muun muassa eniten yhteenlaskettuja kirjastovuosia omaavaa AKE-tiimiä. Tampere oli hyvää keskikastia yhteensä 31 kirjastovuodellaan, mutta löytyipä joukosta konkaritiimejä, joilla oli kirjastouraa takana toistasataakin vuotta!

Ihmisiä istumassa luentosalissa. Taustalla ihminen seisoo kädet ylhäällä.
AKE-ihmisten tapaaminen alkoi Joensuun hotelli Kimmelissä.

Aamupäivän asiasisältönä oli HAUSin Janne Marniemen vetämä oppimispiiri, joka oli osa vuoden aikana Libopissa toteutettua AKE-asiantuntijoiden valmennusta. Kevään mittaan valmennuksen tueksi järjestettiin Teams-oppimispiirejä, joita täydennettiin lähitapaamisella Joensuussa. Oppimispiirissä pureuduttiin tällä kertaa strategiseen ajatteluun AKE-toiminnan suunnittelun näkökulmasta.

Aihetta oli upeaa päästä työstämään saman katon alla eri puolilta Suomea saapuneiden AKE-kollegoiden kanssa. Valmennuksessa on käyty läpi aiheita projektinhallinnasta viestintään, oppimismuotoiluun ja vaikuttavuuden arviointiin. Kokonaisuus on ollut arvokas tuki AKE-työtekijöiden omalle osaamisen kehittämiselle.

Tekoälyä ja asiaa pienistä kirjastoista

Iltapäivällä kuultiin Anneli Haapaharjun etätervehdys valtakunnallisesta yleisten kirjastojen tekoälyhankkeesta. Hankkeen tiimoilta ollaan järjestetty ja järjestetään kirjastolaisille vuoden aikana runsaasti koulutusta erilaisista tekoälyaiheista. Kevään etäkahveista ja koulutustilaisuuksista on kantautunut paljon hyvää palautetta myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen suunnalla. Puheenvuoron keskeisenä viestinä tekoäly on joka tapauksessa tullut jäädäkseen osaksi yhteiskuntaa, vaikka tekoälyn käytön aktiivisuudessa on kirjastolaisten välillä paljon vaihtelua.

Kaksi ihmistä istumassa takaapäin kuvattuina, taustalla seisomassa neljä ihmistä.
Päivän aikana oltiin monien AKE-toiminnan kehittämisen ajankohtaisten asioiden äärellä.

Ohjelmassa edettiin Aija Laineen johdolla pohtimaan pienten kirjastojen asiaa yhteisen työskentelyn kautta. Vuonna 2025 toteutettu selvitys AKE-toiminnan vaikutuksista ja kehittämistarpeista listasi yhdeksi kehittämistoimeksi panostamisen pienten kirjastojen tukemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Valtakunnalliselle kehittämistehtävälle (VAKE) tehtäväksi perustaa työryhmän selvittämään tapoja, joilla AKEt tukevat ja voisivat tukea erityisesti pieniä kirjastoja. Pienten kirjastojen työryhmä keräsi kokemuksia eri alueiden kirjastoista ja kartoitti AKEjen tarjoamaa tukea. Työryhmä koosti ministeriölle raportin, jonka pohjalta pohdittiin jatkotoimenpiteitä.

Joensuussa keskusteltiin onnistuneista toimintamalleista pienten kirjastojen tukemiseen eri AKE-alueilla ja pohdittiin esiin nousseita haasteita. Pienissä kirjastoissa vertaistuella, yhdessä kehittämisellä, kuntatalouden sisäisellä lobbaamisella sekä kirjastopalvelujen ylläpitämisen erilaisilla vaihtoehdoilla kunnissa on paljon merkitystä. Lisäksi kommentoitiin ministeriön ehdotuksia toimenpiteistä, joilla voitaisiin tarjota lisätukea. Pienten kirjastojen työryhmä keräsi keskustelujen annin talteen ja hyödyntää sitä toiminnan jatkon suunnittelussa.

Yhteistyökumppanuuksia ja osaamisen polkuja

Päivän loppupuolella saatiin Turun AKElta tehtävänanto liittyen AKE-alueiden yhteistyökumppanuuksien kartoittamiseen. Aiheeseen palataan syksyn mittaan erilaisissa AKE-yhteyksissä. Joensuun, Kuopion, Rovaniemen ja Vaasan AKEjen yhteistyönä tuottama Osaamisen poluille -julkaisu saa seurakseen Liboppi-kurssin. Työpajaillen koostimme eri AKEjen tuottamia materiaaleja Liboppi-kurssin yhteydessä jaettaviksi. Antoisan työpäivän jälkeen oli mukava siirtyä viettämään iltaa Ilosaareen ravintola Kerubiin, missä pääsimme muun muassa osallistumaan Itä-Suomi -aiheiseen tietovisaan.

Ihmisiä seisoo Joensuun pääkirjastossa. Taustalla kirjahyllyjä.
Tapaamisen toinen päivä vietettiin Joensuun pääkirjastossa.

AKE-toiminnan vaikutuspolut

Perjantaina 17.4. kokoonnuimme Joensuun pääkirjastoon, missä päivän avasi Joensuun kirjastopalvelujohtaja Suvi Pirnes-Toivanen. Tervetulotoivotuksessa avattiin Joensuun AKEn toimintaa sekä kiitettiin vuosittaisen yhdessä verkostoitumisen tärkeyttä, kun verkostomainen toimintatapa nähdään AKE-työn ytimenä. Erityisesti moni pienempi AKE hyötyy tapaamisista, koska oma resurssi ei välttämättä riitä tekemiseen. Yhteisten ideoiden synnyttämiseksi ja muiden toiminnan osalta ajan tasalle pääsemiseksi lähitapaamisen merkitys on ylivoimainen.

Aamun ohjelmassa oli yhteistä työskentelyä Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Virpi Launosen johdolla. Aiheena olivat vuonna 2025 toteutetun AKE-toiminnan vaikuttavuuden ja kehittämistarpeiden selvityksen pohjalta nostetut vaikutuspolut ja niiden konkretisointi AKE-toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa selvityksessä listatut vaikutuspolut ovat:

  1. Yleisten kirjastojen henkilöstön osaamisen kehittäminen
  2. Kirjastojen palveluiden päivittäminen ja kehittäminen
  3. Viestintä ja yleisen tietoisuuden lisääminen kirjastopalveluista
  4. Yhteistoiminta ja koordinaatio

Työpajassa päästiin tutustumaan eri AKEjen toimintasuunnitelmiin ja keskustelemaan yhdessä, millä erilaisilla tavoilla vaikutuspolkuja tuodaan käytäntöön AKE-toiminnassa.

Kolme ihmistä alhaalta päin kuvattuina kävelevät sillalla rakennuksen sisällä.
Joensuun pääkirjastossa kuljetaan siltoja pitkin tilasta toiseen.

Kierroksella Joensuun pääkirjastossa

Antoisan aamupäivän jälkeen pääsimme tutustumaan Joensuun pääkirjastoon Suvi Pirnes-Toivasen ja informaatikko Pia Rask-Jussilan opastamina. Vuonna 1992 avattu pääkirjasto on arkkitehti Tuomo Siitosen käsialaa. Avara ja monessa tasossa toimiva kirjastotila ”katuvaloineen”, aukioineen, siltoineen ja tilasta toiseen avautuvine näkymineen jäljittelee kaupunkimaisemaa. Kolmekerroksisessa rakennuksessa on omat osastonsa niin lapsille ja nuorille, aikuisille, musiikinharrastajille kuin lehdenlukijoillekin. Varattavia tiloja löytyy tapahtumia, kokouksia, pelaamista, soittamista ja muita harrastuksia sekä ryhmätyöskentelyä varten.

Ihmisiä infopisteen lähellä Joensuun kirjastossa.

Kohti kotia – ja ensi vuotta

Joensuun pääkirjastolta matkamme kääntyi iltapäivällä kotiinpäin. Pohdittavaksi jäi junamatkalle ja kotiin viemisiksi paljon kollegoiden kanssa käydyistä keskusteluista nousseita ajatuksia ja ideoita AKE-työn kehittämiseen sekä orastavia ituja monenlaiseen yhteistyöhön myös jatkossa. Seuraavan kerran kehittämiskirjastotyötä tekevät kokoontuvat yhteen Oulussa 15.-16.4.2027. Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille onnistuneesta tapahtumasta sekä Oulun kollegoille siitä, että otatte meidät vastaan ensi keväänä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *