What´s Next? Kirjastojen tulevaisuutta etsimässä Tanskassa

Alueellisen kehittämistehtävän koordinaattori Jarkko Rikkilä ja projektisuunnittelija Salla Hyökki osallistuivat Tanskan Aarhusissa järjestettyyn Next Library -kirjastokonferenssiin kesäkuun alussa. Matka oli erittäin inspiroiva ja herättelevä monellakin tavalla. Saimme todella paljon ideoita PiKe-kehittämiskirjastotyöhön ja loimme mielenkiintoisia kontakteja kirjastoalan ammattilaisiin ympäri maailman.

Konferenssin kaikki esitykset, videot, materiaalit löytyvät täältä.

https://www.instagram.com/p/ByNKpodBQSP/

Lähdimme matkaan koulujen päättäjäispäivän jälkeisenä sunnuntaiaamuna Tampereelta. Helsinki-Vantaalta lensimme Kööpenhaminan lentokentälle, josta matka jatkui junalla Aarhusiin. Neljän tunnin junamatkan aikana oli tilaisuus ihastella tanskalaista maaseutua, tuulivoimaloita ja hienoja siltoja saarten välillä. Junamatka vahvisti myös käsitystämme maan hienosta yhteisöllisyydestä, saimme vieressä istuvilta hauskaa ja värikästä perehdytystä maan tavoille. Matkasuunnitelmia miettiville vinkkinä, että lentoasemalta kulkee IC-juna suoraan Aarhusiin, vaikka junien aikataulutuksessa on välillä meillekin tuttuja haasteita.

https://www.instagram.com/p/ByNwA1ZBOUj/

Saavuimme Aarhusiin iltapäivästä ja otimme suunnan heti DOKK1-kirjastoon. DOKK1 on Aarhusin uusi pääkirjasto – satamaan rakennettu avoimen tilasuunnittelun ja postmodernin kirjastoparadigman yhdenlainen lippulaiva, joka on osittain jakanut mielipiteitä alamme keskusteluissa. Pääosa Next Libraryn ohjelmasta tapahtui kirjastoissa, lukuun ottamatta iltakierroksia kaupungilla (mingled tours) tai mielenkiintoisiin kohteisiin tehtyjä kohdevierailuja (site visits), näistä esimerkkinä Lego House -toimistoon toteutettu, varmasti mielenkiintoinen seikkailu. Meidän osalta visiitit menivät ohitse, koska saavuimme paikan päälle vasta näiden jälkeen.

Next Librarylla on rohkean ja ennakkoluulottoman kirjastokonferessin maine. Konferenssia on järjestetty vuodesta 2009 alkaen ja toiminta on kehitetty Aarhusissa. Tapahtuma on järjestetty myös satelliittina kaksi kertaa tähän mennessä, Chicagossa ja Berliinissä ja ensi vuonna vetovastuussa on Brisbane Australiassa. Tapahtumaan mahtuu yhteensä 400 henkilöä ja paikat myydään loppuun alta aikayksikön. Olimme onnellisia siis siinäkin mielessä, että mahduimme mukaan!

Get2Gether-eventti oli ensimmäisen iltamme ehdoton kohokohta. Verkostoitumisen ja vapaamuotoisten keskustelujen ohella kuulimme pari erinomaista puheenvuoroa, jotka kiteyttivät Next Library -hengen ja sen, mistä kehittämisessä ja erityisesti tässä tapahtumassa oli kyse.

Aarhusin kirjastotoimenjohtaja Marie Østergård nostatti omalla puheenvuorollaan Next Library -hengen kattoon. Puheen ydin oli rohkeissa valinnoissa ja epäonnistumisten vaalimisessa. Kehittäminen kun edellyttää ideoiden villiä testaamista ja virhearviointeja: “Yes – we made a mistake!”. Tässä on ilman muuta jotain tuttua ja hyvä kysymys kuuluu: Who did it first? Eli lanseerasiko Kirjasto 10 ennen tanskalaisia “Kun muut vasta suunnittelevat – me olemme jo moganneet” -sloganin?

Lanseerasiko Kirjasto 10 ennen tanskalaisia “Kun muut vasta suunnittelevat – me olemme jo moganneet” -sloganin?

Vuoden 2019 konferenssin teemat olivat seuraavia: Kirjastot sosiaalisen kriisin aikoina, kansalaismediat ja tiedon demokratisointi, muuntuvat ja väliaikaiset tilat sekä mullistavat teknologiat ja nousevat trendit. Silmät avautuivat heti siihen, että tämä konferenssi on tehty juuri meille. Ja tietysti seurasimme ensimmäisen illan ohjelmaa parhailta paikoilta eturivistä. Leikkimielisesti työmatkan virallinen hashtag oli tästä eteenpäin: #eturiviin. Illan tapahtumassa vieressämme istuva herrasmies olikin Tanskan kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja pari penkin päässä istui myös IFLAn presidentti Glòria Pérez-Salmerón – eli veimme PiKe-ideologiaa maailmalle varsin korkealuokkaisessa seurassa.

Dokk1

DOKK1 on vuonna 2015 valmistunut Aarhusin pääkirjasto. Tämä oli ensimmäinen vierailumme kirjastoon ja ensikosketus tanskalaiseen kirjastoskeneen. DOKK1 sijaitsee näkyvällä paikalla satama-alueella ja on ulkoisesti tyylikäs ilmestys. Rakennus yhdistää erilaisia kulttuuritoimijoita ja kansalaisten palveluja saman katon alle. Erityisesti tilan käyttö kirjastossa oli ihailtavan avointa ja monipuolista, ihmiset olivat todellakin löytäneet tien kirjastoon. Konferenssiohjelma tapahtui kirjaston erilaisissa tiloissa ja samaan aikaan myös asiakkaat käyttivät kirjaston palveluja.

Kirjastosta jäi vahvasti vaikutelma, että palveluja on lähdetty rakentamaan erityisesti toiminnallisesta näkökulmasta. Tiloja löytyi erilaisiin tarkoituksiin erittäin paljon ja ne olivat monikäyttöisiä, esimerkkinä tästä pääramppi eli “rampen” – konkretisoituna portaikko tai ramppi, joka muuntuu tarvittaessa esiintymisareenaksi. Kokoelmien osuus palvelutarjonnasta oli verraten pieni ja pääsääntöisesti kokoelma tuntui olevan perinteisellä mittarilla arvioituna kirja-aineistoa.

Palveluiden tasolla erityisesti lapset ja lapsiperheet oltiin huomioitu vahvasti monenlaisilla toiminnoilla. Lasten osaston tila oli iso ja tietyt valinnat, kuten liukumäet ja useat leikkipuistoa muistuttavat tilat varmasti herättivät meidätkin pohtimaan monenlaista liittyen kirjaston tehtäviin ja tavoitteisiin. Tavallaan painotus perheisiin ja lapsiin asiakkaina kertoo kuitenkin tietynlaisesta arvovalinnasta, tämä asiakassegmentti nähdään tärkeänä osana kirjaston palveluja. Pelikonsoleita ja paikkoja pelaamiselle löytyi runsaasti ja mahtui mukaan myös retropelinurkkaus 8-bittisen Nintendon ympärille tyyliteltynä.

Asiakkaan näkökulmasta silmäiltynä palvelupisteiden määrä kirjastossa oli minimoitu. Pääsisäänkäynnin yhteydessä oli kansalaistorityyppinen monipalvelupiste, jonka kaikki työasemat olivat jatkuvasti käytössä. Ajoittain ihmisten määrä vaikutti todella suurelta ja vuoronumeroilla operointi näytti ajoittain kasautuvan jonoiksi asti. Kirjaston palveluinfo sijaitsi tämän pisteen vieressä ja tästä sai yleisneuvontaa kirjaston palveluihin. Lasten osastolla sijaitsi myös erityinen tiski, josta palvelua oli mahdollista saada. Lisäksi kiintoisaa oli huomata pienet muokattavat tiskit, jotka voitiin siirtää paikasta toiseen tarpeen mukaan.

Infonäyttöjen käyttö kirjastossa oli erittäin monipuolista ja niitä oli rykelmittäin runsaasti. Näytöillä viestittiin erilaisia asioita. Ajankohtaisten asioiden, kuten tapahtumien ohella esimerkiksi kerroskarttoja ja tilojen sijainteja esiteltiin näytöillä erilaisin tavoin visualisoituna. Selkeästi myös Oodissa on samoja piirteitä, käytäntöjä on benchmarkattu selkeästi. Isoja näyttöpintoja ja screenejä löytyi myös muun muassa pohjakerroksen sisäänkäynnin yhteydestä sekä pääaulasta ja niitä käytettiin näyttävästi markkinointiin ja viestimiseen.

Next Library

Next Libraryn varsinainen festivaaliohjelma tapahtui kirjastossa maanantaina ja tiistaina 3. – 4.6. Erilaisia tapoja oppimiseen ja verkostoitumiseen oli paljon. Next Library Labissa sekä Smart Hallissa oli vaihtuvia sessioita, Data Labissa jaettiin data detox -kittejä, Main Hall -tilassa tapahtuivat esitysmuotoiset Ignite Talkit. Muutamassa muussa tilassa tapahtui myös runsaasti vaihtuvaa ohjelmaa, työpajoja ja interaktiivisia kokoontumisia. Vaikka Next Library on esimerkiksi IFLAn vuosittaiseen kirjastokonferenssiin verrattuna kompaktimpi tapahtuma, positiivinen runsaudenpula oli yllättää.

Labrat

Next Library Labissa tapahtui taukoamatta Peer 2 Peer Universityn tuottamaa sisältöä. Lyhykäisyydessään P2PU on ruohonjuuritason verkosto, joka etsii ja kehittää uusia tapoja korkeakoulutukseen ja osaamisen jakamiseen tavanomaisten väylien vaihtoehdoksi. Myös me olemme pohtineet kehittämiskirjastotyössä paljon uuden oppimista ja uusia tapoja uuden oppimiseen – ja esimerkiksi P2PU:n nettisivut sekä P2PU:n yhteisösivu inspiroivat ajattelua jo pelkällä vilkaisulla! Kannattaa tsekata tämä ehdottomasti.

Next Library Labissa osallistuimme myös Espoon kaupunginkirjaston Eva Kelemenin ja Sakari Heikan luotsaamaan pedagogiseen musiikkipajaan. Espoon ote musiikkikirjastotoimintaan on pedagoginen ja toiminnallinen, kuulemme tästä lisää myös meidän syksyllä järjestettävässä musiikkikirjastopäivässä. Teimme rumpusoundeja kukin omaa kehoa hyödyntäen ja samalla haettiin yhteistä rytmiä niin, että tietyt henkilöt vastasivat erilaisista biiteistä. Tämä oli mahtava ja hieno esimerkki yhteistyön voimasta.

Labin vieressä sijaitsi myös Data Lab, josta oli mahdollista noutaa oma Pain-stormausta

The Box -nimisessä tilassa tapahtui tiistaina palvelumuotoiluun liittyvä työpaja, jonka nimi oli houkuttelevasti hollantilainen kirjastokehittäjien ryhmä. Pajan lähtökohtana oli reagoiminen siihen, että asiakkailla on kirjastoissa liikaa valinnanvaraa. Miten asiakkaat löytäisivät etsimänsä ja hakemansa paremmin?

P.A.I.N. -kirjainyhdistelmä viittaa tässä tapauksessa sanoihin: People, Activities, Insight ja Needs. Palvelumuotoilu lähtee asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä, joten myös tämä tuunattu muotoiluprosessi lähtee siitä, että osa-alueet kartoitetaan parempien tulosten saavuttamiseksi. Tarkemmin avattuna käsitteisiin liittyvät seuraavat apukysymykset:

• Ihmiset (People) Mikä on heidän intohimonsa? Mikä saa heidät nauramaan? Mitä pelkäävät?
• Toiminta (Activities) Miten he viettävät vapaa-aikansa? Mihin he menevät? Missä he työskentevät?
• Näkemys (Insights) Mitkä ovat heidän näkemyksensä? Mitä päätelmiä voi tehdä niistä?
• Tarpeet (Needs) Mitkä ovat heidän tarpeensa? Mitkä ovat kipupisteet?

Työpajan aluksi osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Toiset keskittyivät nuoriin kirjastonkäyttäjiin ja toiset vanhempiin. Molempien ryhmien tehtävänä oli miettiä, miten me voimme parantaa palvelujamme teknologian avulla nuorten ja ikääntyvien käyttäjäryhmien hyväksi? Osa ryhmäläisistä lähti kysymään asiaa kirjaston käyttäjiltä kasvotusten ja osa etsi kysymykseen vastauksia netistä. Tämän jälkeen ryhmä pohti PAIN-teemoja ja kokosi ajatukset yhteen.

Voidaan sanoa, että PAIN-osuus on lähtölaukaus palvelujen kehittämiseen. Se on kuitenkin erittäin tärkeä osuus, sillä sen avulla kerätään alkutiedot. Muotoiluajattelun mukaisesti PAIN- osuuden jälkeen kootaan saadut ajatukset yhteen ja tehdään mahdollisia ratkaisuaehdotuksia. Tämän jälkeen prosessiin otetaan mukaan pohdittavaksi nykyiset ja tulevat trendit sekä tutustutaan myös oman ulkopuolisiin toimijoihin, jotta ideoita saadaan kehitettyä eteenpäin. Kolmantena siirrytään varsinaiseen brainstorming-vaiheeseen ja neljännessä vaiheessa muodostetaan prototyyppi. Viimeisessä vaiheessa reflektoidaan tuotetta käytännössä esimerkiksi tuomalla prototyyppi asiakkaille kokeiltavaksi.

Painstormauksen menetelmien kautta ryhmät tekivät olennaisia havaintoja asiakkaista  ja laadullisista haastattelumetodeista. Ajoittain on helpompaa, jos haastattelijoista toinen henkilö tarkkailee vierestä haastateltavaa, jotta myös elekieli vuorovaikutuksessa tulee huomioitua. Toinen haastattelija kiinnittää todennäköisesti huomiota eri asioihin. Joskus on myös vaikeaa rekrytoida haastateltavia, koska asiakkaiden rauha on myös kallisarvoista. Näissä tilanteissa kannattaa heittää mainosta kirjaston pöydille ja tarjota vastanneille asiakkaille vaikkapa kahvit! Tätähän mekin jo teemme, esimerkiksi Tampereen kirjastoverkkoselvityksen lomakkeita on näkynyt Metsossa runsaasti!

Syvyyttä

Keynote-puhujista voisi nostaa esiin Obama-keskuksen tulevan museonjohtajan Louise Bernardin esityksen sekä Burning Manin filosofiaa välittävän Burners Without Borders -kollektiivin johtajan Christopher Breedloven loistavan esityksen.

Louise Bernard

Louise Bernard on Obama-keskuksen tuleva museonjohtaja. Keskus rahoitetaan Obama-säätiön turvin ja se tulee sijaitsemaan Chicagossa. Hän kertoi tulevan Obama-keskuksen suunnittelun taustoista ja arvoista. Presidentti Obama oli yksi ensimmäisistä some-aikakauden valtionpäämiehistä, joka pyrki hyödyntämään urallaan digitaalisuutta ja sosiaalista mediaa yhteisöllisyyden tukemisessa.

Obama-keskus tulee ilmentämään kaikessa yhteisöllisiä arvoja ja inklusiivisuutta. Keskukseen tulee myös yleinen kirjasto. Kirjaston suunnittelun johtava ajatus on se, että tila annetaan sen enempää kontrolloimatta ihmisten käyttöön “Giving the space to people” sekä vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä vaalitaan ihmisten kohtaamisissa “Radical hospitality”. Suunnittelun keskiössä on muotoiluajattelu ja yhteisöllisyys. Obama-keskus kokoaa yhteen museon, kirjaston ja yhdessä tekemisen ideologian – ”Yes we can!”.

Christopher Breedlove

Burning Man on… niin mikä se oikeastaan on? Festivaali? Liike? Ideologia? Aate? Kaupunki?

Tiivistäen Burning Man on vuosittain alun perin Nevadan Black Rock -autiomaassa järjestettävä yhteisöllinen tapahtuma, jonka keskiössä ovat taide, luovuus, innostuminen ja yhdessä tekeminen. Projektissa taiteen nivoutuminen ihmisten ilmaisumuotona on keskiössä. Viikon mittainen tapahtuma kerää yhteen visualisteja, taiteilijoita ja innovaattoreita luomaan uudenlaisia kokemuksia. Mottona on: Epäonnistuminen ON vaihtoehto – testaamalla ja kokeilemalla asiat kehittyvät. Tätä kautta puheenvuoron sisältö liittyi täydellisesti myös kirjastoihin ja monien kollegoiden kanssa oltiin samaa mieltä esityksen oivallisuudesta.

Burning Man -filosofian kymmenen periaatetta ovat englanniksi muotoiltuna: 1. Radical inclusion, 2. Gifting, 3. Recommodification, 4. Radical self expression 5. Radical self reliance, 6. Communal effort, 7. Kansalaisvastuu, 8. Leave no trace, 9. Participation, 10. Immediacy.

https://www.instagram.com/p/BySFt2kBcBQ/

Näitä periaatteita kenties keskeisempiä ovat arvot, jotka ohjaavat toimintaa. Epäonnistuminen on valinta, johon voi rohkaista myös arjessa. Prosessit kannattaa pitää läpinäkyvinä ja avoimina eli ihmisten täytyy antaa katsoa verhon taakse. Oppiminen tekemällä ja tekemällä oppiminen on kehittämisen ydintä. Viimeisenä pelillisyyden ja leikin merkitys on tärkeää, jos hauskuus puuttuu, puuttuu myös kestävyys.

Breedloven puheenvuoro oli vaikuttava, mutta kuitenkin täynnä erinomaisia sisällöllisiä koukkuja – näistä esimerkkinä Burning Man -ajatuksen kertomisen jättäminen ihmisille… Tällaista asiakasnäkökulmaa voisivat kirjastotkin soveltaa vahvemmin toiminnassa, somessa ja esityksissä. Jäimme kovasti miettimään, että kirjastoissa jaetaan tämän kaltaisia ajatuksia ja arvoja. Omaksumalla avoin, luova ja kehittävä ilmapiiri, jossa ihmisten erilaisuus ja vahvuudet otetaan mukaan luomme uutta kirjastokulttuuria. Me alueellisen kehittämistehtävän puitteissa voimme olla apuna tunnistamalla osaamista ja ihmisten vahvuuksia.

Christopher Breedloven haastatteluvideo katsottavissa täällä.

Ignite talkit

DOKK1:m Main Hall -tilassa esitettiin tavallaan koko tapahtuman esitysteknisesti perinteiset diapläjäykset. Esityksissä oli kuitenkin kuumottava twisti, nimittäin ne olivat kaikki pituudeltaan 5 minuuttia, sisältäen 20 kalvoa ajastettuna. Eli tavallaan kyseessä olivat kiihdytetyt pecha kucha -esitykset. Esimerkiksi meidän koulutusten suunnittelun kannalta tämä oli erittäin valaisevaa – vähemmän esityksiä ja enemmän yhdessä tekemistä. Ja esityksetkin voidaan tarvittaessa tehokkaasti läpi. Ignite talk -sessioissa oli maksimissaan 10 kappaletta 5 minuutin puheenvuoroja. Esitysten jälkeen esittäjillä oli 30 sekuntia aikaa kerrata olennaisimmat pointit. Tämän jälkeen puhujat vastailivat pyöreiden pöytien ääressä kysymyksiin vapaamuotoisesti.

Tässä nostoina pari mielenkiintoista esitystä. Kaikki esitykset löytyvät Next Libraryn sivuilta.

Safe ( r ) space libraries -projekti Oodissa

Yhteiskunnallisesti saatavilla olevien ja osallistavien julkisten tilojen tarve kasvaa tulevaisuudessa todennäköisesti paljon ja tarve on erityisen merkittävä erilaisille vähemmistöryhmille. Kirjastot ovat yksi harvoista ei-kaupallisista tiloista, jotka voivat vastata huutoon. Oodissa on startattu projekti Safe ( r ) Space -kirjastot ja informaatikko Samu Eeve kertoi tästä omassa puheenvuorossaan. Oodi oli hienosti esillä muutaman esityksen voimin.

Score a Book!: Combine football with reading, because you can score anywhere

Jolanda Robben Groningenin kirjastosta Hollannista esitteli erittäin mielenkiintoista lapsille ja perheille suunnattua lukemisohjelmaa, jossa on yhdistetty jalkapalloharrastus ja lukeminen. Jalkapalloammattilaisista rekrytään esikuvia nuorille, teknologiaa hyödynnetään ja lukemisen motivaatio parantuu. Perusidea on haastemuotoinen eli oppilaiden tulee lukea tietty määrä kirjoja esimerkiksi 10 viikossa. Jalkapalloilijat antavat tukea ja lähettävät esimerkiksi videomuotoisia tsemppiviestejä somekanavissa.

Kohtaamiset

https://www.instagram.com/p/ByP9L8XhTJc/

Verkostoituminen eli kollegoiden tapaaminen ja kirjastokeskustelut ovat asia, jota on todella vaikeaa tehdä hyvin virtuaalisesti ja vähintäänkin aika ajoin on välttämättä mentävä paikan päälle. Muistiin jäivät erinomaisesti esimerkkeinä vapaamuotoiset keskustelut Chicagon YOUmedia -kirjastoissa työskentelevän Kristyn Caragherin kanssa turvallisuudesta ja kulttuurien eroista, San Josen apulaiskirjastonjohtajan Michelle V. Ornatin kanssa urheiluseurojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja Libraries Unlimited -organisaation luovan johtajan Daniel Clarkin kanssa hänen spesiaalista työnkuvasta. Ja lukuisia muita mahtavia keskusteluja, erityisesti Aarhusin kirjaston henkilöstö piti vieraista hyvää huolta!

Kun 400 kirjastoalan työntekijää 40:stä maasta ympäri maailman kerääntyi yhteen paikkaan kahdeksi päiväksi, saattaa olla, että tuloksena on puhdasta kultaa. Tarkoituksena oli jakaa omia hyviä käytäntöjä, kokeilla uusia tapoja oppimiseen ja innovoida yhteistyöllä kirjastojen tulevaisuutta. Nappasimme mukaan paljon käytännön vinkkejä omaan työhön. Innostavat puheet ja erityisen inspiroiva ympäristö tarjosivat vahvistusta siihen, että PiKe-toimintamme on suunnattu oikein.