Valikko
Kiinnostaako työelämävaihto? 🧳 PiKe-kirjastojen työelämävaihtotarjotin on auki 🧳
Ilmoittaudu mukaan tästä

“Kirjastoalan kuumimpia teemoja Suomessa on osallisuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuinka näihin istuu ajatus kirjastolaisten hyvinvoinnista? Kuinka tukea työntekijän omaa ja kollegoiden jaksamista sekä nähdä kirjastotyössä tehtävä hyvä voimavarana?” 

Lähdimme etsimään vastauksia näihin kysymyksiin kirjastolaisten hyvinvointiohjelmassa, jonka tarkoituksena on nostaa esiin kirjastolaisten omaa hyvinvointia kirjastopalvelujen hyvinvointitehtävän taustalla. Hyvinvointiohjelmassa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, tarjotaan vertaistukea ja keskusteluja yli kuntarajojen sekä työpajaillaan empatian, jaksamisen, työturvallisuuden ja hyvinvoinnin teemoissa. Ohjelman tarkoituksena on myös rakentaa yhtenäistä jäsennystä hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä kirjastoammatillisen identiteetin kehittymisestä.

Ohjelma käynnistyi helmikuun 2022 lopussa johdantotilaisuudella ja jatkui kahdella työpajalla huhti- ja toukokuussa. Tässä blogitekstissä käsitellään näistä jo pidetyistä tilaisuuksista nousseita ajatuksia. 

Mikä on tarpeeksi ja mistä puhutaan jo tarpeeksi?

Fyysisestä ergonomiasta on puhuttu pitkään, myös kohtaamiseen ja ajatustyöhön liittyy kuormittavuutta. Ergonomian kognitiivisten ja fyysisten painotusten tapaan kirjastotyötäkin voi nykyisin tarkastella asiakaspalvelukohtaamisten ja informaatiolukutaidon ammattilaisten arvostamisen näkökulmasta, sisältötyön ohella. Kirjastoissa tehdään valtavasti näkymätöntä lukemisen edistämistyötä väestön aivohuollon eteen. Jatkuvassa oppimisessa kirjastolaiset ovat etulinjassa, koska oppiminen kytkeytyy paitsi omaan ammatillisen osaamisen kehittämiseen, myös asiakkaiden oppimisen tukemiseen.

Tietotyön asiantuntemus vaatii rajaamista, kyynärpäitä ja tarvittaessa rohkeutta ottaa kollegoiden kanssa mikä mättää? -teemaisiakin keskusteluja. Tulisiko oman osaamisen arvostaminen esiin myös kykynä rajata, delegoida ja jaksottaa työtehtäviä, jotta kirjastoammattilainenkin kykenee parhaan osaamisensa mukaan tukemaan asiakkaiden tiedontarpeita? Tämänkin blogikirjoituksen luonnos syntyi vapaudessa rytmittää tekemistä omien aikataulujen mukaan!

Hybridityö on ollut kuormittavaa, paranormaaliakin (😊) työskentelyä, joka vaatii työntekijöitä epävarmuuden sietämisen ohella oppimaan, säilyttämään motivaatiota ja oppimaan pois vanhoista tavoista. Näiden tueksi hyvinvointiohjelmassamme on intouduttu jakamaan erilaisia tehtävälistauskäytäntöjä ja -sovelluksia, kirjavinkkejä ja omia kokemuksia kollegoiden kehumisesta aina kaiken tehdyn työn merkitsemisestä näkyviin kalenteriin.

Ammatillinen osaaminen on kirjastoalan sisäinen vahvuus

Miten asiat sitten ovat alalla kirjastolaisten mielestä? Erityisesti ammatillinen osaaminen ja sen arvostus nähdään alan sisäisinä vahvuuksina. Kirjastolaisten katsotaan jakavan yhteiset arvot, asenteen asiakaspalvelua kohtaan ja vahvaa kulttuuriaineistojen sisältöjen tuntemusta. Kehitettäviä teemoja löytyy työsuojelussa ja -turvallisuudessa, kirjastopalvelujen pyörittämiseen tarvittavien resurssien riittävyydessä ja alan työnkuvien sisäisten vastakkainasettelujen työstämisessä. Hyvinvointia edistetään kirjastoalan organisaatioissa monin eri tavoin. Esimerkiksi työkierto tuo paitsi laajempaa osaamista, myös lisäymmärrystä kollegoiden tekemän työn sisällöstä – miten kehittämiskirjastotoiminta voisi tukea sen toteuttamista? Keskustelevalla kulttuurilla, avoimuudella ja erilaisten kohtaamisten turvaamisella pystytään tukemaan työhyvinvointia hyvin monipuolisesti.

Palautteet ohjelmasta ovat osoittaneet mahdollisuuden jakaa kokemuksia työhyvinvoinnista ja kirjastoalan tietotyön kipupisteistä korvaamattomaksi vertaistuen osalta. Hyvinvointiohjelma täydentää muita työsuojelullisten tahojen koulutuksia ja tukee kirjastolaisten verkostoitumista hyvinvointiaiheissa. Yksi työn ja ammatillisen osaamisen arvostuksen lähtökohta onkin nähdä, kokea ja tunnustaa itse niin oma kuin kollegoidenkin osaaminen.

Jatkoajatuksia kaikille, joilla on kaksi korvaa ja yksi suu

Yhteisöllisyyden ja psykologisen turvallisuuden merkityksen ymmärtäminen on olennaista: Kirjastoalan työyhteisöissä on yleensä hyvää yhteishenkeä, empaattisuutta, avuliaisuutta, kannustusta, toisten tukemista ja luottamusta. Korona-aika, turvavälit, maskit, yhteisten epävirallisten hetkien ja käytäväkeskustelujen puuttuminen verottivat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisaalta työyhteisössä voi olla liikaakin myötätuntoa ja -intoa – esihenkilö tarvitsee herkkyyttä ohjata työntekijää työterveyspalveluihin ja tarvittaessa rajatakin sitä, mitkä asiat kuuluvat työpaikalle ja mitkä työterveyteen. 

Hyvinvointi on toisaalta hyvin yksinkertainen asia, jossa paljon kilpistyy viestintään. Se kiteytyy ajatukseen kahdesta korvasta ja yhdestä suusta. Myös sillä, miten sanallistamme asioita, millä sävyllä puhumme toisillemme ja kuinka elehdimme, voimme radikaalisti vaikuttaa yhteistoimintaan.

Työhyvinvointi on ikään kuin virta, joka muokkautuu koko ajan, koska olemme ihmisiä. Muuttuvia tekijöitä on läsnä jatkuvasti: työtehtävät, työympäristö, ilmapiiri, muu elämä. Usein esihenkilön on hankala tietää etukäteen, mikä milloinkin vaikuttaa esimerkiksi yhteisön dynamiikkaan. Omasta näkökulmasta jokin hyvä, toivottava muutos voikin aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta, stressiä tai huolta. Tämä on tärkeä tiedostaa ja muistaa jatkuvasti. 

Hyvinvointiohjelman työpajat keväältä ovat antaneet pikeläisille keinoja lisätä empatiaa työyhteisössä ja kohdentaa voimavaroja. Tallennettuja puheenvuoroja on kiitoksin vinkattu eteenpäin myös kollegoille. Ne löytyvät ohesta:

Hyvinvointiohjelma jatkuu vielä syksyllä. Tervetuloa mukaan! 

Tekstit: Juliaana Grahn (AKEPiKe) & Taina Sahlander (Tampereen kaupunginkirjasto)

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää aiheesta

Viimeisimpänä kategoriassa