Verkostoja, työpajailua ja superkirjastonhoitajia – ideoita Belgradin satelliitista

Pedagoginen informaatikko Mervi Hietanen Tampereen kaupunginkirjastosta osallistui IFLA WLIC 2019 -sateliittikonferenssiin Serbiassa. Mervi avaa tässä jutussa konferenssista heränneitä ajatuksia meille.

Kansainvälistä verkostoitumista

Konferenssi järjestettiin Serbian kansalliskirjastossa Belgradissa 22.8.2019. Lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeviä oli saapunut paikalle erityisesti ympäri Serbiaa, lisäksi osallistujia oli muun muassa Venäjältä ja Turkista. IFLAn Libraries for Children and Young Adults Sectionia edustivat norjalainen Jorun Systad ja yhdysvaltalainen Marianne Martens.

Kansalliskirjastoon oli pystytetty näyttely: Library, a Space of Childhood Joy, jonka kävimme katsomassa konferenssin avaamisen jälkeen.

Lukemisen merkitys keskiössä

Päivä oli jaettu kolmeen istuntoon, jotka koostuivat kaikki noin 15 minuutin puheenvuoroista ja esityksistä. Lukemisen merkitys ja lukutaidon tukeminen kulkivat punaisena lankana kaikissa esityksissä: erilaisten projektien ja työtapojen perimmäinen ajatus on innostaa lapsia ja nuoria kirjojen ja lukemisen pariin.

Marina Zakharenko kertoi venäläisten nuorten kirjastonhoitajien verkostosta. Tarkoituksena on tukea alle 30-vuotiaiden kirjastonhoitajien ammatillista kehittymistä ja houkutella nuoria töihin kirjastoon. Nuorille kirjastoammattilaisille on omia foorumitapaamisia, verkostoitumista ja esimerkiksi oma lehtijulkaisu. Joka vuosi kisataan siitä, kenestä valitaan vuoden kirjastonhoitaja.

Turkkilainen Asuman Nesibe GÖK esitteli erilaisia yleisiä kirjastoja Izmirissä. Perinteisten lastenosastojen lisäksi kuvissa nähtiin esimerkiksi kesäisin toimiva leikkimökin näköinen “rantakirjasto” ja myös syyrialaisten pakolaisten suuri määrä on vaikuttanut Turkissa kirjastopalveluiden suunnitteluun.

Dragana Božić, serbialaisesta Novi Sadin kaupunginkirjastosta, puhui otsikolla Extracurricular Program Together at the Library and Activities that Inspire Creative Thinking for the Girls. Muista hankkeista tutulle tyttöryhmälle oli järjestetty kirjastossa asiantuntijaluentoja ja monenlaista toimintaa. Ryhmästä tuli tiivis porukka, jossa tytöt oppivat tekemään yhteistyötä, rohkaistuivat keskustelemaan ja tutustuivat monenlaisiin asioihin. Monenlaiset asiantuntijat vierailivat tapaamisissa. Esittelijä korosti ettei kyseessä ollut “feministinen kerho”, vaan yleisemmin käsiteltiin tyttöjä kiinnostavia aiheita. Yleisökysymyksissä kysyttiin, onko pojille järjestetty vastaavaa toimintaa, mutta näin ei ole toistaiseksi tehty eikä sekakerhojen uskottu toimivan yhtä hyvin kuin tyttöporukan.

Erilaisia koulukirjastoja ja työpajailua

Monet esitellyistä kirjastoista olivat koulukirjastoja tai kirjastoja, joiden käyttämiseen tarvitaan jäsenyys. Lapsiasiakkaita saatetaan innostaa lukemisen pariin merkkien keräilyllä tai erityisellä omalla jäsenkortilla. Työpajoissa tehdään monenlaisia kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyviä projekteja: suunnitellaan ja toteutetaan omia äänikirjoja ja kirjatrailereita, ratkotaan Harry Potter -visailua Kahootissa, koodataan Lego-roboteilla ja tutustutaan VR-laseihin ja 3D-tulostamiseen sekä tehdään omia digitaalisia tarinoita. Kirjastoissa askarrellaan paljon: satuihin ja tarinoihin liittyvät askartelutyöpajat ovat olleet suosittuja monissa kirjastoissa. Kirjastoissa myös visaillaan ja lauletaan karaokea.

Kaikilla yleisillä kirjastoilla ei ole omia nuortentiloja ja lastenosastot eivät ole tiloina kovin kutsuvia tai houkuttelevia. Luovat ja innostuneet “superkirjastonhoitajat” ovat kirjastojen tärkein voimavara kaikenlaisissa kirjastoissa.

Konferenssissa oli mukana paljon koulukirjastonhoitajia. Serbiassa kaikissa kouluissa on omat koulukirjastot. “Dusan Jerkovic” on Uzicen kaupungissa sijaitseva yli tuhannen oppilaan alakoulu, jossa on toteutettu draamallisia kirjastoprojekteja. Oppilaat ovat olleet projekteista todella innoissaan. Aiheet ovat olleet monipuolisia: kirjastossa on tutkittu muun muassa ensimmäistä maailmansotaa ja Beatlesia. Projektien tuotoksia on julkaistu koulun kotisivuilla ja niistä on tehty lehti- ja tv-juttuja. Projektien myötä lasten kynnys käyttää koulukirjastoa ja tulla juttelemaan kirjastonhoitajille on madaltunut. Lasten mukaan parasta on, kun koulukirjastossa saa käyttää luovuuttaan, kertoi kirjastonhoitaja Mirjana Radovanović Pejović. Kirjastonhoitajia kirjastossa on kolme.

Nukketeatteri ja kirjastot kulkevat edelleen rinta rinnan: Serbiassa järjestetään Lutvid Fest, juhlassa kirjastot kisailevat keskenään ja kilpailun taso on korkea. Kirjastoissa dramatisoidaan tarinoita ja suunnitellaan esitys, nuket, lavasteet ja monenlaista luovaa teknistä osaamista tarvitaan.

Mitä osaamista me voimme jakaa?

Omassa esityksessäni kerroin kuinka digitalisaatio ja pelillistäminen motivoivat ja innostavat lapsia ja opettajia kirjastoon. Kolmena esimerkkinä minulla olivat Kahootin käyttö 8.-luokkien genrevinkkauksissa, Seppo-oppimispelialustoille tekemämme kirjastopelit ja Pirkanmaan lukudiplomisovellukset ala- ja yläkouluille. Eniten kysymyksiä herätti kuitenkin kouluyhteistyömallimme: kuinka yleinen kirjasto voi olla myös koulukirjasto ja yhteistyö on systemaattista. Eri vuosiluokille mietityt sisällöt ja oppilasmäärät kiinnostivat kuulijoita.

Konferenssimerkillä merkityt IFLA-kuvat: Biljana Rakocevic
Teksti ja muut kuvat: Mervi Hietanen

1 ajatus aiheesta “Verkostoja, työpajailua ja superkirjastonhoitajia – ideoita Belgradin satelliitista”

  1. Paluuviite: PiKe-uutiset 5/2019 – Akepike.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *