Ruoveden yhteinen digituki – jaettua vastuuta kuntalaisten digitaidoista

Koristeellinen kuva, jossa sydämiä peliruudukossa

Ruovesi on pienehkö, alle 5000 asukkaan kunta pohjoisella Pirkanmaalla. Ruovedellä on toteutunut poikkeuksellisen hyvin kunnan erilaisten toimijoiden väliset rajat ylittävä yhteistyö kuntalaisten digitaitojen hyväksi. Kevään 2020 poikkeusaikana kuntalaisille tarjotaan yhteisvoimin digitukea ja -opastusta etävälineillä. Kunnassa kannetaan yhteistä vastuuta kuntalaisten digitaidoista, aikaan ja tilanteeseen sopivalla tavalla.

Ruoveden kunnankirjasto, puhelinyhtiö ElmoNet Oy, Ruovesi-lehti, OP Ylä-Pirkanmaa ja Ruoveden vanhusneuvosto järjestävät kuntalaisille avoimia, suosittuja etäopastuksia, joille on annettu nimeksi Digikaffet. Tilaisuuksien vetäjänä toimii ElmoNetin työntekijä, ja alustana monille kirjastolaisille etäpalavereista tuttu Teams.

Millainen tilanne teillä on aiemmin ollut kunnassa digiopastusten suhteen, kirjastovirkailija Anu Koivula?

Kirjastolla oli jo kokemusta omien digiopastusten järjestämisestä, mutta ajanpuutteen vuoksi toiminta oli hiipunut eikä ryhmäopastuksia oltu järjestetty pitkään aikaan. Digiopastuksissa siirryimme henkilökohtaisiin opastuksiin; opastamme ajan varanneita ja satunnaisia kysyjiä myös lennosta tilanteen ja voimavarojen mukaan. Paikallista digiopastusta on ollut kunnassa hyvin vähän tarjolla, vaikka sille selkeästi olisi tarvetta erityisesti ikäihmisten keskuudessa. Myöskään kansalaisopistossa ei ole pitkään aikaan ollut mitään tietotekniikan käyttöön liittyvää kurssitarjontaa. Asenteet digipalveluihin muuttuvat pikkuhiljaa myönteisemmiksi ja esim. älylaitteita alkaa enenevissä määrin löytyä ikäihmisten taskuista.

Uutta toimintaa aloiteltiin jo viime syksynä kahdella digiopastus-tapahtumalla kirjastossa. Opastajat olivat omilla pisteillään kirjaston aukioloaikana ja neuvontaa annettiin yksilöllisesti ja pienille ryhmille sitä mukaa, kun kysyjiä tuli paikalle. Aloitteen tilaisuuksista tekivät OP Ylä-Pirkanmaa ja Ruovesi-lehti. Kirjasto tarjosi tuolloin lähinnä tilan ja laitteet. Toisessa tilaisuudessa mukana oli myös paikallinen puhelinyhtiö ElmoNet.

Miten sitten tämän kevään digiopastusyhteistyö sai alkunsa, kirjastotoimenjohtaja Outi Ylinen?

Jo viime vuoden puolella olin saanut kutsun Vanhusneuvoston kokoukseen kertomaan ikäihmisten digiopastuksesta. Tammikuun loppupuolella järjestetyssä kokouksessa kerroin kirjastojen roolista digiopastuksissa ja yleisten kirjastojen digihankkeesta. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua aiheesta ja puhuttiin myös mm. Ylen digitreeneistä. Lopuksi päätettiin perustaa neuvoston oma digiryhmä.

Sen jälkeen kirjasto kutsui koolle palaverin, jossa oli syksyn opastustapahtumista tutuksi tulleiden kumppaneiden lisäksi mukana vanhusneuvoston väkeä. Kirjaston puolelta ajatuksena tai tavoitteena oli saada luotua yhteistyöverkosto digineuvontaa paikkakunnalla pitävien kesken. Myös koordinointi olisi tärkeää, mitä kukin suunnittelee ja järjestää. Kirjasto voisi toimia koordinoijana, palaverien koollekutsujana ja tilan antajana. Yhteistyöpalaveri onnistui mainiosti ja kirjastoa pidettiin hyvänä matalan kynnyksen paikkana eri opastusten järjestämiseen. Juuri ennen poikkeusaikaa saimme suunniteltua ja sovittua neljä opastustilaisuutta, jotka oli sitten peruttava.

Keväällä tuli pandemia ja iso K, joka sulki kirjastojen ovet ja pani pisteen yleisötilaisuuksille ja ihmisten välisille kontakteille, digiopastukset mukaan lukien. Mitä silloin tapahtui Ruoveden hyvin alkaneelle yhteistyölle?

Kun kirjasto oli suljettu, lähetti eräs digiyhteistyöryhmään kuuluva vanhusneuvoston jäsen sähköpostia koko ryhmälle. Viesti kuvasi hyvin muuttuneen tilanteen:

“Hyvää torstaita kaikille, olette olleet ennen korona-aikaa tavalla tai toisella suunnittelemassa digiopastusta meille ikäihmisille.  Digitaitojen tarve lisääntyi yhtäkkiä.  Miten voidaan nyt antaa ns. ensiapua?  …Hyvät ystävät, miettikäämme yhdessä, mitä digiprojektin puitteissa voidaan tehdä rajoitusten aikana!”

Tämän viestin jälkeen puhelinyhtiö ElmoNet tarttui asiaan, sillä heillä oli valmiina tekniikka, jonka avulla etäopastuksia oli mahdollista järjestää.  ElmoNet kutsui koolle suunnittelupalaverin, jossa päätettiin etäopastusten järjestämisestä Teams-yhteydellä. Aiheita ideoitiin yhdessä. Yhteistyöporukasta löydettiin ensimmäiset opastajat: ElmoNet opasti ensimmäisellä kerralla Teamsin käyttöä, toisella kerralla kirjasto esitteli varauksen tekemistä PIKI-verkkokirjastossa sekä e-aineistoja ja toukokuun kolmas opastuskerta varattiin OP:n palveluille. Kesäkuulle on suunniteltu kahta opastusta, joista toisen teemaksi on vahvistunut etälääkäripalvelu.

Kuvakaappaus Teams-alustasta ja kirjastonhoitajasta esittelemässä palveluita videoyhteyden avulla.
Anu Koivula kertoo kirjaston verkkopalveluista Digikaffeilla.

Toiminta on muotoutunut siihen suuntaan, että jokaisella tapaamiskerralla on oma aihe ja sen lisäksi vastataan edellisellä kerralla nousseisiin kysymyksiin, mihin ei heti olla löydetty ratkaisua. Teams-tapaamisissa on ollut kuulolla myös niitä yhteistyöryhmän jäseniä, joilla ei ole ollut sillä kerralla omaa esitysvuoroa. Yleisiin kysymyksiin on vastattu yhteistyöllä ja jokaiselle taholle on annettu tilaa tuoda itseään esille myös markkinointimielessä. Lisäksi etsitään uusia yhteistyötahoja oman kunnan sisältä.”

Kuinka paljon digiopastusten järjestely on kuormittanut kirjaston resursseja?

Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella työmäärä on jakautunut yhteistyöryhmässä eikä kirjastolle ole tullut suurta kuormaa. Etäopastuksissa suurin järjestely- ja muu työ on ollut ElmoNetillä.

Kuinka olette hoitaneet tilaisuuksien markkinoinnin? Entä miten digiopastukset on otettu vastaan?

Teams-yhteydellä pidetyt opastukset vetivät heti ensimmäisellä kerralla enemmän osallistujia kuin paikan päällä kirjastolla pidetyt tilaisuudet. Kahdella ensimmäisellä kerralla paikalla oli kolmisenkymmentä kuntalaista. ElmoNet on lähettänyt osallistujille palautekyselyn ja palaute on ollut myönteistä. Markkinointia on hoitanut erityisesti Ruovesi-lehti ja opastuksista on ollut isot ennakkojutut lehdessä. Jo aiemmin oli todettu, että tietoa on levitettävä erityisesti paperilehden välityksellä, koska suurin kohderyhmä, ikäihmiset, lukevat erityisesti perinteistä lehteä. Lisäksi on mainostettu ainakin infonäytöissä, verkossa ja sähköpostitse.

Mitä toivotte toiminnalta jatkossa? Jatketaanko yhteistyötä poikkeusajan jälkeen jossain muodossa?

Jatkossa kirjasto hyötyisi siitä, että digiopastus vakiintuisi kuntaan ja yhteistyön avulla kirjasto voisi helpommin rajata omia opastuksiaan omiin resursseihin sopiviksi. Rajaaminen on vaikeaa, kun kokonaisuus on laaja ja opastuksen tarpeet vaihtelevat suuresti puhumattakaan laitteiden kirjosta. Kirjasto on kuitenkin monelle ikäihmiselle matalan kynnyksen paikka opetella ja ihmetellä digiasioita, joten kirjastolla voi olla etenkin pienessä kunnassa merkittävä rooli myös digin pariin motivoinnissa. Jos kunnasta löytyy erilaisia väyliä oppia arjen digitaitoja, kirjastosta voidaan ohjata kysyjiä eteenpäin ja tarjota omaa neuvontaa niiden tueksi. Yksi digiyhteistyöryhmän tärkeä hyöty onkin siinä, että tiedetään toisistamme ja osaamisistamme. Lisäksi kirjastossa nousee esille digitaitojen puutteita, mikä voi olla arvokasta tietoa jaettavaksi, kun mietitään opastusten aiheita.

Kiitos haastattelusta ja avusta artikkeliin, Anu Koivula ja Outi Ylinen sekä Ruoveden kirjasto!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *