Miten markkinoida Keski-kirjastoja?

Keski-kirjastoissa tehdään töitä tiimeissä koko kirjastokimpan laajuudella. Yksi uusimmista tiimeistä on markkinointitiimi. Tiimin itse itselleen määrittelemä tehtävä on panostaa yhteiseen Keski-näkyvyyteen sekä antaa tukea kirjastojen ja palveluiden markkinointiin, erityisesti seudullisella tasolla.

Informaatikko Aapo Ruuttunen ja osastonjohtaja Laura Hekkala-Vatula Jyväskylän kaupunginkirjastosta avaavat tässä tiimin toteuttaman markkinointikyselyn tuloksia.

Kyselyn taustaa

Jotta markkinointitiimi pystyisi vastaamaan Keski-kirjastojen markkinointitarpeisiin, pitäisi tietää mitä ne tarpeet ovat. Siksi tiimi laati aiheesta kyselyn ja pyysi vastauksia kaikista Keski-kirjastotoimipisteistä. Ihan kaikista ei vastauksia saatu, mutta 18 vastausta kuitenkin ja mukavasti eri puolilta maakuntaa. Siitä saa jo jotain osviittaa.

Kysely toteutettiin Office365:n Forms-sovelluksella. Tuloksia ei valitettavasti pysty jakamaan organisaation ulkopuolelle kovin näppärästi, mutta kerromme tärkeimmät tulokset tässä blogauksessa.

Kysely ei todellakaan täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, koska sellaiseen meillä ei ollut tarpeeksi tietotaitoa, eikä ehkä tässä vaiheessa tarvettakaan.

Emme halunneet jäädä jumiin vaikkapa sellaiseen peruskysymykseen, että mitä markkinoinnilla tässä yhteydessä tarkoitetaan.

Sitäkin on tietenkin olennaista miettiä mm. tiimien tehtäväkenttien määrittelyssä. (Ovatko pop up -kirjastot markkinointia vai tapahtumatiimin tehtävää? Kouluyhteistyökin on tavallaan kirjaston markkinointia, mutta onko se kuitenkin lasten ja nuorten lukemisen edistämisen tiimin asiaa?)


Mitä kanavia käytetään markkinointiin?

Kysyimme kyselyssä aluksi, että mitä kanavia kirjastot käyttävät markkinoinnissaan. Tarkempi kysymys some-kanavista osoittaa hyvin, että Facebook on edelleen kuningas ainakin kirjastojen somevälineenä. Kannattaisiko painopistettä siirtää muihinkin välineisiin vai onko Facebook jatkossakin ”välttämätön paha”, näihin asioihin saa varmasti lisää inspiraatiota PiKen somekoulutuksissa.

kuva1

Tärkeää on myös miettiä markkinointikohderyhmiä. Kysyimme kyselyssämme mm. sitä, kuinka helppoa tai vaikeaa erilaisia ryhmiä on tavoittaa. Vastausten perusteella haasteellisimpia ryhmiä ovat nuoret ja maahanmuuttajat.

kuva2

Toisaalta tämä kysymys voidaan ymmärtää monella tavalla ja perustelut vastauksissa voivat vaihdella, joten sikäli tulosten tulkinnassa kannattaa olla varovainen. Esimerkiksi työssä käyvät aikuiset koetaan helpoksi markkinointikohderyhmäksi, mutta kuinka helppoa on tavoittaa aikuista, joka ei käytä kirjaston palveluja? No ei kovin.

Joka tapauksessa ei liene ylitulkintaa ajatella, että kyselyn valossa kirjastomarkkinoinnillisesti vaikeimmin saavutettavia ovat nuoret kirjaston käyttäjät ja aikuiset ei-käyttäjät.

Markkinointitiimi ottaa tästä koppia. Toisaalta tämä kyllä linkittyy myös tuohon edelliseen some-asiaan: olisiko osa näistä vaikeasti tavoitettavista kohderyhmistä saavutettavissa toisenlaisella somepresenssillä? Ja olisiko meillä sellaiseen mahdollisuuksia?

Maahanmuuttajien osalta yksi merkittävä asia on edelleen parantaa Keski-verkkokirjaston englanninkielisyyttä: jonkin verran meillä jo on sivuja käännettynä, mutta vielä riittää käännettävää. Markkinointitiimi heittää palloa verkkotiimille ja tarvittaessa esittää tarkempia toiveita, mitkä sivut olisivat kiireellisimmin käännettäviä. Entä selkokieliset sivut? Joskus meillä oli sellaisetkin? Selkokieli palvelee myös maahanmuuttajia, joilla kielitaito ei vielä riitä mutkikkaampiin lauserakenteisiin.


Mitkä palvelut vaativat lisämarkkinointia?

Sitten kysyimme, että ”Onko jokin kirjaston palvelu tai asia, josta asiakkaat eivät selvästikään tiedä tarpeeksi?” Tästä vastaajat olivat lähes liikuttavan yksimielisiä: e-aineistot.

kuva3

Tämä on siinä mielessä hyvä asia, että tähän markkinointitarpeeseen meillä nimenomaan on mahdollisuus vastata. Koska e-aineistot ovat kimpan yhteisiä, sama markkinointimateriaali käy kaikissa kimpan kirjastoissa.

Toki yksi isoimmista ongelmista tässä asiassa on e-aineistojen näkyvyys (=näkymättömyys) kirjastotilassa, mikä luonnollisesti on jokaisessa kirjastossa paikan päällä pohdittava. Siihen apuja saa esimerkiksi Facebookin ryhmästä ”E-aineistojen näkyvyys kirjastossa”, johon liittymistä lämpimästi suosittelemme.

Markkinointitiimi voisi myös poimia tuolta FB-ryhmästä ideoita ja jatkojalostaa niitä helpommin kimpan kirjastoissa käytettäviksi. Tilanteeseen voi kylläkin tulla isoja muutoksia tulevaisuudessa, jos valtakunnallinen e-kirjasto saadaan pystyyn. Silloin kannattaa hyödyntää valtakunnallista markkinointimateriaalia, mutta edelleen paljon jää jokaisessa kirjastossa tehtäväksi, jotta e-aineisto voisi oikeasti toimia ”heräteostoksena”.

Valtakunnallisia e-palveluita odotellessa on hyvä muistaa, että meillä on jo nyt monenlaisia valtakunnallisia kampanjoita, joihin osallistutaan kirjastoissa vaihtelevalla panostuksella. Tässä voisimme ryhdistäytyä: valmiiksi mietittyä kampanjaa ja valmista markkinointimateriaalia ei kannattaisi haaskata. Esimerkiksi Lukuliikkeen pitäisi ilman muuta näkyä Keski-verkkokirjastossa.


Mitä haasteita kirjastopalveluiden markkinoinnissa on?

Markkinointitiimin kannalta merkittävin vastaus saatiin kysymyksessä 13: ”Mitä haasteita olette kohdanneet markkinoidessanne kirjastopalveluja?”

kuva4

Suurimmat pylväät tulivat vaihtoehtoihin ”Oikeaa kohderyhmää on vaikea tavoittaa”, ”Ei ole aikaa markkinointiin” ja ”Markkinointiin ei ole varaa”. Tämä tulos antaa hyvät suuntaviivat markkinointitiimin toimintaan.

Kysyimme myös markkinointiniksejä, sillä kaikki viisaus ei suinkaan asu markkinointitiimissä. Pari hyvää kommenttia tulikin, esimerkiksi sidosryhmäyhteistyö: seurat, järjestöt, yhdistykset, klubit… jos sellaiseen jollain ilveellä saa kirjastolainen jalkaansa väliin, niin sitä kautta kirjaston ilosanoma voi päästä leviämään yllättävänkin laajalle. Ja ennen kaikkea: viesti menee aina paremmin perille ystävältä ystävälle kuin minkään muun kanavan kautta.

Lopuksi kysyimme vielä avoimella kysymyksellä palautetta tämänhetkisestä Keski-kirjastojen markkinoinnista ja parannusehdotuksia. Keski-kirjastoilla on käytettävissään Microsoft SharePoint-pohjainen materiaalipankki, jonka käyttö Jyväskylän ulkopuolella on salasanan takana ja sikäli ei ihan niin kätevää, kuin se voisi parhaimmillaan olla. Pankin materiaaleja kuitenkin käytetään ja niitä toivotaan lisää.


Kyselyn tulokset tiivistettynä

  • Markkinointitiimin pitää miettiä kohderyhmiä ja heille soveltuvia markkinointitoimenpiteitä. Osa kohderyhmistä on todellakin vaikeasti tavoitettavia eikä helppoja ratkaisuja välttämättä löydy, mutta yritetään ja kokeillaan eri tapoja.
  • Markkinointiin käytettävää resurssia (=aikaa ja rahaa) ei ole kenelläkään tarpeeksi, mutta yhteisillä Keski-materiaaleilla saavutetaan jo paljon. Markkinoitavaa sinänsä koetaan olevan, mutta miten se muunnetaan markkinoinniksi edullisesti, nopeasti ja helposti, siihen markkinointitiimi pyrkii antamaan apuja.

Tuossa onkin markkinointitiimille tekemistä. Mutta ei siinä mitään, kääritään hihat ja ruvetaan hommiin!

Keski-kirjastojen markkinointitiimin puolesta,
Laura Hekkala-Vatula (pj.)
Aapo Ruuttunen

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *