Mentorointiohjelma on ollut käynnissä PiKe-alueella vuoden 2021 alusta lähtien. Ohjelmassa on järjestetty kesäkuuhun mennessä kolme yhteistapaamista ja lukuisia parien yhteistapaamisia. Koska mentorointi on oppimismuotona alueellamme uusi, kyselimme osallistujilta ajatuksia mentoroinnin tehosta ja vaikuttavuudesta. Hienojen osallistujien oivalliset pohdinnat ja vastaukset löydät tästä artikkelista.
Lyhyt oppimäärä mentoroinnin sanastosta: Mentori = asiantuntija, neuvoja tai tukija Aktori = kisälli, ystävä tai valmennettava
Mitä kysyimme osallistujilta?
- Mitä olet henkilökohtaisesti oppinut tai saanut mentorointiohjelmasta tähän mennessä tänä keväänä?
- Millä tavalla mielestäsi mentorointiohjelma palvelee osaamisen jakamista ja kehittämistä verrattuna esimerkiksi koulutuksiin?
- Miten mentorin tai aktorin roolisi mahdollisesti on vaikuttanut omaan työyhteisöösi?
Johanna Hämäläinen, kirjastotoimenjohtaja, Keuruu – mentori
1. Olen saanut lukuisia oivalluksia liittyen työhön, ihmisten väliseen kommunikaatioon ja universumiin! Sen lisäksi olen saanut uuden työystävän, jonka kanssa on ällistyttävän nopeasti päästy syvälle asioiden ytimeen.
2. Mentorointiohjelma palvelee ajattelun kehittymistä hyvin henkilökohtaisella tasolla. Pareittain ja pienissä ryhmissä tapahtuva keskustelujatkumo tukee tätä. Koska yhteistä historiaa on jo, ei aina tarvitse pohdinnoissa lähteä ihan nollasta.
3. Hmm, ei ehkä kovin paljon ainakaan vielä. Olen toki saanut omaan työhön liittyen joitakin kehittämisideoita, mutta ne eivät toistaiseksi ole konkretisoituneet.
Liisa Oravasaari, aluekirjastonjohtaja, Sastamala – aktori
1. Olen saanut kuulla erilaisista toimintatavoista ja sitä kautta näkökulmia oman kunnan touhuun niin kirjaston sisäisissä asioissa kuin kuntapäättäjien osalta. Ennen kaikkea vertaistukea ja ymmärrystä! ?
2. Pieni ryhmä aktivoi keskusteluun ja syvällisempään pohdintaan. Alustukset ovat herättäneet ajattelemaan monenmoista. Tavanomaisissa koulutuksissa juuri omaa asiaa voi pohtia aika rajallisesti, ainakaan muiden kanssa.
3. Aktorina oleminen ei sinänsä varmaan ole suoraan näkynyt muille, mutta välillisesti kyllä. Kun on pysähtynyt miettimään oman työn tavoitteita on osannut määrätietoisemmin myös edistää niitä asioita ja sitten antanut joidenkin asioiden jäädä vähemmälle huomiolle.
Taina Sahlander, aluekirjastonjohtaja, Tampere – mentori
1. Olen päässyt tutustumaan uuteen kollegaan Lauraan, jonka kanssa keskustelut aiheesta kuin aiheesta ovat olleet innostavia ja voimaannuttavia. Parivalinta tuntui onnistuneen kuin ”match made in heaven”. On ollut hienoa pysähtyä keskustelemaan ja ihmettelemään ennalta sovitusta aiheesta ajan kanssa. Myös keskustelut koko porukan ja vertaisryhmien kesken ovat olleet piristäviä. Tuntuu, että olemme olleet todella tärkeiden teemojen ääressä – välillä on ollut melkeinpä hengellinen tunnelma. Myös toisten ja omia vahvuuksia on alkanut miettiä uusista kulmista.
2. Mentorointi kannustaa syvempään kuuntelemiseen, kysymiseen ja itsereflektioon, tai oikeastaan vaatii kaikkia näitä onnistuakseen. Molemminpuolinen sparraus, tuki ja kannustus, jota mentorointi parhaimmillaan on, auttaa tarkastelemaan omaa työtä ja työyhteisöä monipuolisemmin.
3. Tätä pitäisi ehkä kysyä työntekijöiltä! Mentorina olen entistäkin enemmän yrittänyt kiinnittää huomiota kulloisessakin hetkessä olemiseen. Esihenkilönä ei aina tarvitse yrittää löytää vastauksia kysymyksiin – viisaus ei asu esihenkilössä, vaan useimmiten ratkaisut löydetään yhdessä pallotellen. Osuvat kysymykset ovat olennaisempia! Sama pallottelun periaate toimii mentoroinnissakin: Lauran ehdottamat aihepiirit ovat olleet laajoja ja haastaneet todella ajattelemaan, millaisia toimintatapoja itsellä on työuran aikana ollut, mitä niistä on oppinut ja mitä vinkkejä toiselle voisi antaa.
Laura Hekkala-Vatula, osastonjohtaja, Jyväskylä – aktori
1. Olen saanut kokeneelta kollegalta esimerkkiä ja näkökulmia, ja keskusteluista vahvistusta omille ajatuksille. Kouluttaja on ollut todella hyvä ja vakuuttava, arvostan häntä todella suuresti. Kollegoiden ajatuksia on ollut aivan upeaa kuulla. Jarkolle kiitos tässä vaiheessa jo erinomaisesti viestinnästä, aikatauluista ja järkevästä jaksotuksesta ja ajnkäytöstä. Ja ihanaa, kun olet mukana.
2. Rauhalliset keskustelut ovat todella antoisia. Usein hairahdetaan tärkeille sivupoluille, mutta pääasiassa pysytään myös sovitun asian äärellä. Tämä tuntuu hetkittäin minulle räätälöidyltä koulutukselta, ylellistä! Pienessä ryhmässä kamerat päällä kaikkia vuorollaan kuullen tämä on ollut erittäin antoisaa!
3. En osaa arvioida olisiko tällä ollut vaikutusta. On ollut virkistävää ”tällä puolella”. Työtehtävässäni esihenkilönä on hetkittäin mentorimaisia piirteitä ja nautin nyt suunnattomasti aktorin roolista.
Annamari Nikara-Nummi, kirjastopalvelujohtaja, Kangasala – mentori
1. Olen kehittynyt kuuntelijana, sparraajana ja vaihtoehtoisten ratkaisujen pohtijana. Olemme käsitelleet mm. aivan konkreettisia työtehtäviä, joissa olen voinut tarjota erilaisia näkökulmia. Yksi iso teema keskusteluissamme on ollut johtajan ja esimiehen rooliin kasvaminen. On ollut huikean hienoa voida tukea ja kannustaa, kun olen itse omat kamppailuni tältä erää selättänyt. Tästä näkökulmasta mentorointiohjelmaan osallistuminen juuri tässä (työ)elämänvaiheessa oli täsmälleen oikea hetki!
2. Keskustelut menevät luontaisesti melko syvälle tasolle, kun niitä käydään luottamuksellisesti kahden kesken. Voimme kohdata toisemme yksilöinä ja käydä läpi vaikeitakin keskusteluaiheita. Isommassa ryhmässä tai koulutuksissa tällainen syväluotaus ei välttämättä onnistu.
3. Aina, kun keskustelee kollegan kanssa, saa uusia näkökulmia myös omaan työhön ja työyhteisöön. Uskoisin, että mentorointikeskustelut kehittävät minua entisestään kuuntelijana, mikä on esimiehelle tärkeä ominaisuus. Olen muutamalle työntekijälle kertonut ohjelmaan osallistumisesta ja kannustanut erityisesti aktorin roolista kiinnostuneita, uudempia työntekijöitä, osallistumaan seuraavalla kierroksella.
Jenni Kemppinen, kirjastonhoitaja, Pirkkala – mentori
1. Olen oppinut ja saanut niin paljon, että vaikea päättää, mistä aloittaisi! Olen saanut kuuntelemisen taitoja, taitoja haastaa omaa lukkiutunutta ajatteluani ja lempeämpää tapaa suhtautua itseeni ja muihin. Olen oppinut kunnioittamaan ja ottamaan työyhteisöni jäseniä uudella tavalla huomioon. Olen myös tutustunut mentorointipariini, joka on aivan huipputyyppi!
2. Perinteinen koulutus menee usein niin, että sinulle opetetaan jokin asia. Opettaminen tapahtuu yhteen suuntaan ja jos olet oikein onnekas, pääset keskustelemaan ja pohdiskelemaan esiin nousseita asioita jälkikäteen, joko muiden koulutukseen osallistuneiden tai oman työyhteisösi kanssa. Mentoroinnissa oppiminen ja asian käsittely tapahtuu yhtä aikaa ja asioihin pääse todella syventymään.
3. Ainakin omaa käytöstäni työyhteisössä se on muuttanut ratkaisevalla tavalla! Ymmärrän paremmin työkavereideni kommunikointitapoja ja erilaisia työn tekemisen tapoja. Olen lempeämpi ja kärsivällisempi, toki kehittämistyö jatkuu näissä asioissa varmaankin koko elämän ajan.
Tanja Toijanniemi, vastaava kirjastonhoitaja, Jyväskylä
1. Mentorointitapaamisten ilmapiiri on ollut alusta lähtien avoin ja lämmin, mikä varmasti johtuu suurelta osin kurssin vetäjästä Kirstistä. Kirstin sydämellisyys on luonut – ei pelkästään paritapaamisiin vaan yhteistenkin tapaamisten ylle – lämpimän ja luottamukseen perustuvan ilmapiiriin, jossa on ollut helppo avautua työn haastavista ja vaikeistakin puolista. Se että keskustelua on käyty yhteisissä osuuksissa niin, että mentoroitavat ja mentorit ovat sekoittuneet, on avartanut kuvaa meidän kirjastolaisten erilaisista töistä ja tuonut ymmärrystä myös niistä paineista, joita esihenkilöt toisinaan kokevat. Olen huomannut, että monet kamppailevat samanlaisten asioiden kanssa kuin itsekin, ja tämän kurssin suuri anti onkin ollut se, että se on tehnyt monesti vaietut- mutta monella tavalla kirjaston arjessa olevat- asiat näkyviksi, kun on saanut puhua ne kahden kesken ja yhteisissä tapaamisissa ääneen. Mentori-aktori-tapaamisissa on lisäksi ollut mahdollista pureutua kirjastotyön ja oman painopistealueen eri näkökulmiin oikein ajan kanssa. Tuo keskinäinen vuorovaikutustilanne on ravinnut sielua ja tuntunut luksukselta kaiken arkisen tekemisen keskellä.
2. Mentorointiohjelma avaa toisenlaisen näkymän koulutuspolulle. Se antaa meidän kirjastolaisten tulla itsemme ja toistemme kouluttajiksi vertaismenetelmällä. Sen anti on siksi kenties suurempi kuin perinteisemmän koulutuksen, koska se haastaa kirjastolaisen kohtaamaan omaa tekijyyttä ja pohtimaan sitä jaetusti toisten kanssa. Uskoisin, että ohjelmalla on osallistujille juuri siitä syystä kauaskantoisia vaikutuksia. Se edistää vuorovaikutusta kollegojen kesken ja auttaa avautumaan asioista, joihin ei työn tekemisen lomassa ole aikaa, eikä aina kykyäkään. Näin se varmastikin tekee ennalta ehkäisevää työtä työssä jaksamiselle ja antaa vuorovaikutukseen perustuvia välineitä kohdata työn haasteita jatkossakin. Mentorointiohjelma on itse asiassa minulle osoittanut, että keskinäinen jakaminen ja vuorovaikutus ovat työssä jaksamisen A ja O. Hyvä vuorovaikutus on paras työn kehittäjä. Kun pinnan alla vaikuttavat vaikeatkin asiat tuodaan julki, ne pienenevät omassa mielessä. Laajemmassa mittakaavassa, työyhteisöä ajatellen, mentorointiohjelman kaltainen vuorovaikutus edesauttaisi varmasti montaa työyhteisöä, mikäli työyhteisö sitoutuisi ja ennen kaikkea oppisi vuorovaikutteiseen ilmapiiriin.
3. Omaan työyhteisööni mentorointi on tuonut virtaa, sillä olen voinut peilata sen avulla omaa työtäni, mitä ei aina kerkeä tekemään pienessä työyhteisössä. Siten se on vahvistanut ajatuksiani lasten ja nuorten kirjastotyöstä, avannut uusia näkökulmia työhön, mutta myös osoittanut sen, että riitän sellaisena kuin olen työssäni. Itseään voi aina kehittää, mutta itselle saa myös olla armollinen.
Johanna Tornikoski, kirjastopedagogi, Muurame – mentori
1. Iloa ja intoa sekä muistutusta siitä kuinka mukavaa ja tärkeää työtä me tehdään. Etenkin koronavuoden jäljiltä oli puhti poissa ja mentorointiohjelma on saanut miettimään omaa tekemistä jälleen uudella tavalla, sekä palaamaan perusasioiden äärelle.
2. Mentorointiohjelmassa pääsee syvemmälle asiaan. Pääsee pohtimaan ja jakamaan oikeasti tehtyä ja koettua. Mentorointiohjelmassa pääsee myös pureutumaan työhön liittyvään tunnepuoleen. Työn tekemiseen liittyviin epävarmuuksiin ja huolenaiheisiin ja sitä kautta saa apua tunnetyöhön. Pääsee myös pohtimaan sitä, miksi tätä tehdään, mitkä on meidän arvot ja millaisista lähtökohdista halutaan työtä tehdä. Tulee tunne että ”Hei, en olekaan yksin näiden pohdintojen kanssa vaan ne yhdistävät meitä samanlaista työtä tekeviä.” Saa myös uusia ideoita siihen, miten asioita voisi tehdä, näitä saa toki myös peruskoulutuksissa, mutta mentorointiohjelmassa pääsee pureskelemaan ja pallottelemaan ideoita eri tasolla.
3. Toistaiseksi vaikutus työyhteisöön on ollut pieni, paitsi siinä miten se on vaikuttanut minun jaksamiseeni, tekemiseeni ja innostuksen tasooni. Uskoisin kuitenkin että lopputulemana tulee kuvioihin uudenlaisia tekemisen tapoja, jotka vaikuttavat myös muuhun työyhteisöön.
Liisa Leponiemi, kirjastovirkailija, Kihniö – aktori
1. Mentorointiohjelmasta olen saanut valtavasti itseluottamusta tekemiseeni ja olen löytänyt vastauksia työssäni askarruttaviin kysymyksiin. Mentorointiohjelman kautta olen saanut työhöni vertaistukea ja aikaa keskustelulle, jota olen kaivannut.
2. Mentorointiohjelma palvelee koulutuksiin nähden erilailla siten, että tässä on mahdollisuus käsitellä aiheita hyvinkin henkilökohtaisella tasolla ja on mahdollisuus keskittyä omiin ajankohtaisiin aiheisiin tarkemmin. Yhteiset tapaamiset ovat olleet suorastaan voimaannuttavia, sillä olen huomannut, että muutkin kirjastolaiset pohtivat ja punniskelevat samojen aiheiden äärellä. Me kaikki olemme vain ihmisiä, inhimillisine piirteinemme ja se on kuitenkin niin rikastuttavaa!
3. Itse olen ohjelmassa mukana aktorina. Mentorointiohjelman kautta olen ennen kaikkea löytänyt ratkaisuja käytännön työhöni, joka näkyy priorisoinnissa, ajanhallinnassa jne. sitä myöten se vaikuttaa koko työyhteisööni. Olen myös kovasti suositellut mentorointiohjelmaan osallistumista kollegoille, jos heille tulee mahdollisuus osallistua vastaavaan joskus tulevaisuudessa.
Leena Kruuti, kirjastonhoitaja, Jyväskylä – mentori
1. On ollut mukavaa tutkiskella kirjastonhoitajuutta mentoroitavan ja koko ryhmän kanssa. Millainen on ”kunnon” kirjastonhoitaja? Mitä taitoja ja vahvuuksia tulevaisuudessa tarvitaan? Taitojen ja vahvuuksien välisten erojen pohtiminen oli avartavaa.
2. Mentorointi on paljon syvällisempää ja antaa aikaa tärkeiden asioiden pohdintaan.
3. Ei ehkä vielä kovinkaan paljon, mutta jaan varmasti mentorina oppimiani asioita myös työyhteisölle.
Sanna-Maaria Nissinen, kirjastovirkailija, Jyväskylä – aktori
1. Olen saanut rohkaisua työhöni ja ammatti-identiteettini rakentamiseen yhteisistä mentorointitapaamisista sekä oman mentorin tapaamisista.
2. Vuorovaikutus oman mentorin. koko mentorointiryhmän sekä pienempien ryhmien kanssa on pitempänä (vuoden kestävä ohjelma!) syvempää ja avartavampaa kuin tavallisessa arjessa tai lyhyissä koulutuksissa. Kouluttajan esimerkit, tehtävät ja lähteet yhdistettynä keskusteluihin avaavat syvää ammatillisuutta sekä omien vahvuuksien pohtimista ja kehittämistä. Tämä koulutus tukee omaa kasvuani ja kehittymistäni ja itseni arvostamista ammatissani, omassa työtehtävässäni juuri nyt. Olen saanut rohkeutta hyväksyä itseni juuri tällaisena kirjastolaisena.
3. Mentoroinnista olen saanut paljon oppia ja ajatuksia oman työyhteisön keskusteluihin sekä harjoittelijoiden, työllistettyjen ja sijaisten perehdyttämiseen.