AKE-tietoa

Tämä sivu on edelleen tekeillä ja päivittyy.

Alueellinen kehittämistehtävä AKE

Suomen yleisten kirjastojen toimintaa ja tehtäviä säätelee laki yleisestä kirjastosta, tuttavallisemmin kirjastolaki. Tammikuun alussa vuonna 2018 kirjastolaissa astuivat voimaan myös erilaiset kirjastotoiminnan tukemista ja edistämistä toteuttavat kehittämistehtävät. Suomen yleisten kirjastojen toimintaa ja kehittämistä tukevat yhdeksän alueellista kehittämistehtävää, jotka yhdessä kattava toimialueinaan koko Suomen. Seuraavat kunnat hoitavat toimialueidensa alueellista kehittämistehtävää:

  1. Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat
  2. Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat
  3. Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat
  4. Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat
  5. Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat
  6. Rovaniemen kaupunginkirjasto, toimialueena Lapin kunnat
  7. Tampereen kaupunginkirjasto, toimialueena Pirkanmaan ja Keski-Suomen kunnat
  8. Turun kaupunginkirjasto, toimialueena Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat
  9. Vaasan kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnat.

Kehittämistehtävää hoitavat kirjastot toimivat yhteistyössä muiden alueiden kehittämistehtävää hoitavien yleisten kirjastojen, valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kehittämiskirjastotoiminnan rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Näiden kehittämistehtävien lisäksi Valtakunnallinen kehittämistehtävä toteuttaa yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistää yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Kunnille on myös mahdollista myöntää erityinen tehtävä, eli Erityistehtävä, täydentämään yleisten kirjastojen tehtäviä. Lisää kirjastojen kehittämisestä ja kehittämistehtävistä voit lukea Kirjastot.fi -verkkosivustolta.

Kuvassa infografiikka Suomen yleisten kirjastojen tehtävistä ja alueellisen kehittämistehtävän rooleista Kirjastolain mukaan. Kirjastolaki ja -asetus määrittävät yleisten kirjastojen tehtäviksi tarjota pääsyn aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Yhteistyössä muiden alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kanssa alueellinen kehittämistehtävä siis tukee toimialueensa yleisiä kirjastoja näille kirjastolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamisessa. Yhdessä yleisten kirjastojen, kehittämistehtävien ja valtion viranomaisten (Aluehallintovirasto) tehtävät  ovat keinoja toteuttaa kirjastolain yhteisöllisyyttä, moniarvoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta ylläpitävät tavoitteet edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Kehittämistehtävät on Suomessa annettu yleisille kirjastoille, joilla on kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kirjastotoiminnan kansallista ja alueellista tuntemusta sekä toiminnan ylläpitämiseen riittävät voimavarat. Tehtävien jakamisessa on huomioitu myös alueiden väestö- ja kielirakenteet.

Alueellinen kehittämistehtävä Pirkanmaa ja Keski-Suomi AKEPiKe

Alueellista kehittämiskirjastotoimintaa toteutetaan Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella Tampereen kaupunginkirjastossa. Vastuualueenamme ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen 45 kuntaa, joissa kirjastohenkilöstöä on noin 650 työntekijää. Kehittämiskirjastotoiminnan ydintehtävänä on henkilöstön osaamisen kehittäminen, kirjastojen toiminnan vahvistaminen ja yhteistoiminnan lisääminen. Käytännössä suunnittelemme, järjestämme esimerkiksi erilaisia oppimistilaisuuksia ja tapaamisia arvioiden niiden roolia alueen kirjastojen toiminnan ja henkilöstön osaamisen tukemisessa. Rohkaisemme alueemme työntekijöitä olemaan osa osaamista.

Tapahtumamme toteutuvat joustavasti lähikoulutuksina, lähi- ja etäelementtien yhdistelminä tai kokonaan etämuodossa erilaisissa virtuaalikanavissa. Niistä tuotetaan jatkokäyttöä varten erilaisia verkkosisältöjä kuten artikkeleita tai tallenteita. Käytämme erilaisia alustoja tilaisuuksien lähettämiseen riippuen esimerkiksi hankkimiemme ulkopuolisten kouluttajien tarpeista ja oman alueen henkilöstömme mahdollisuuksista osallistua tilaisuuksiimme. Tilaisuudet järjestetään saavutettavuus ja esteettömyys huomioiden. Valmiit tallenteet tekstitämme saavutettavaksi myöhempää katselua varten. Teemme paljon myös kuntarajat ylittävää valtakunnallista yhteistyötä muiden kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kanssa.

AKEPiKen työntekijät

AKEPiKessa toimii kaksi täysipäiväistä työntekijää, koordinaattori ja projektisuunnittelija, jotka toteuttavat yhdessä toimintavuodelle sovittuja toiminnan painopisteitä. Lisäksi toiminnassa on mukana erilaisin prosenttiosuuksin muissa työtehtävissä toimivia työntekijöitä alueen kirjastoista.

Koordinaattori Jarkko Rikkilä

Jarkko toimii alueellisen kehittämistehtävän koordinaattorina. Jarkon työtehtäviin sisältyy osaamisen kehittämisen suunnittelua ja oppimistilaisuuksien rakentamista, alueellisten yhteistyöryhmien koordinointia, toimintasuunnitelman toteuttamisen seurantaa, monikanavaista viestintää akepike-alueelle sekä kehittämistehtävään liittyvää sidosryhmäyhteistyötä.

Jarkko on ollut töissä Tampereen kaupunginkirjastossa vuodesta 2008 lähtien ja tehnyt töitä kirjastonhoitajana, erikoiskirjastonhoitajana, projektityöntekijänä. osastonjohtajana, palvelupäällikkönä ennen nykyistä koordinaattorin positiotaan. Kuusi vuotta sitten Jarkon luotsaama pääkirjaston musiikkiosasto sai luovuudesta kirjastoalan keskeisen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kirjastokehittäjäpalkinnon. Erilaiset yhteistyön verkostot ovat keskeisiä kirjastotoiminnan kehittämisessä: Jarkko on Suomen kirjastoseuran 2. varapuheenjohtaja sekä kansainvälisen kirjastoalan katto-organisaation IFLA:n Continuing Professional Development and Workplace Learning -jaoston juuri valittu jäsen. Uuden oppiminen, osaamisen jakaminen ja pedagoginen valmentava ote ovat tulevaisuuden työelämätaitoja, joita Jarkko on harjoitellut opettamalla tulevaisuuden kirjastoammattilaisia Seinäjoen ja Oulun ammattikorkekouluissa.

Projektisuunnittelija Juliaana Grahn

Juli työskentelee erityisesti pitkäaikaisen opintokokonaisuuden, aspa-ajokortin, ja sen osioiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin kanssa. Opintokokonaisuuteen kuuluu oheismateriaalina myös monikanavaiseen palveluosaamiseen yhdessä työyhteisön kanssa kannustava aspa-tehtäväkirja ja Liboppi-kurssitoteutukset ajokortin eri osioista. Toinen Julin ylläpitämä kokonaisuus on PiKealueella kiertävä digivälinelainaamo, PiKeBOKSIt.

Kirjastotyössä Juli on urakehityksensä alkuvaiheessa ja kerryttänyt työkokemustaan asiakaspalvelussa, kirjastoautossa, lasten-, nuorten- ja musiikkikirjastotyössä sekä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla että Pirkanmaalla. Itselle mieluisimpana tulokulmanaan kirjastoalaan hän pitää kirjastojen ja alan kehittämistä, vaikuttavuuden arviointia ja tietojohtamista – nämä nostavat esiin kirjastopuheessa joskus tilojen ja aineistojen jalkoihin jäävää kirjastolaisten asiantuntemusta ja tuovat esiin hänelle luonteenomaisia ominaisuuksia innostuminen, syventyminen ja kyseenalaistaminen. Kirjastoaineistoista Julille merkitsevimpiä ovat tietokirjallisuus ja musiikki, mutta seuraamatta täysin näiden osastojakoa lapsiin, nuoriin tai aikuisiin. Julin vapaa-aikaan kuuluvat kahden kissan palveleminen, jättisaippuakuplat, theremini, piirtäminen sekä lukeminen.

AKEPiKen tuotokset, konseptit ja projektit

AKE-toiminta on käynnistyksestään alkaen ollut erittäin aktiivista luomaan erilaisia materiaaleja, konsepteja ja projekteja. Akepike.fi-verkkosivusto perustettiin alueen laajuisen tiedotuksen ja sisällöntuotannon tarpeisiin. Se kokoaa yhteen olennaista tietoa Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueen kirjastoista ja niiden osaavasta henkilöstöstä sekä valottaa AKE-toiminnan roolia kirjastolaisten osaamisen kehittämisessä ja tarjoaa kirjastoille tukea kirjastolain tehtävien toteuttamisessa.

Muutaman viime vuoden varrella Akepike on tuottanut asiakaspalveluun, lasten- ja nuortenkirjastotyöhön sekä kirjastolaisten digiosaamiseen perehdyttäviä ammattijulkaisuja yhteistyössä alueen kirjastolaisista koottujen työryhmien kanssa. Julkaisukirjoa täydentää seuraavaksi musiikkikirjastotyöhön keskittyvä opas, joka valmistuu vuodenvaihteeksi. Tuotettujen materiaaliemme tuoteperhettä edustavat myös työasusteet, joita pilotoimme alueemme kirjastoissa tarkoituksena vastata niillä käyttäjien tarpeeseen paremmin tunnistettavasta kirjastohenkilökunnasta.

Tuotamme myös erilaisia opintokokonaisuuksia alueen kirjastohenkilöstön täydennyskoulutusten ja perehdytyksen tarpeisiin. Kaksivuotinen digiajokortti oli ensimmäinen, digiosaamiseen keskittyvä useamman työpäivän mittainen opintokokonaisuus. Tällä hetkellä opintokokonaisuuden painopisteenä on monikanavainen asiakaspalvelu ja sitä käsittelevä aspa-ajokortti. Olemme jo ennen koronaa panostaneet itseopiskeluun ja erilaisten oppimistilaisuuksien etäosallistumismahdollisuuksiin – tätä tarkoitusta palvelee myös kirjastolaisille suunnattu Liboppi-oppimisalusta, jonka toimituskuntaan ja sisällöntuotantoon osallistumme paitsi alueellisesti, myös valtakunnallisesti. Vahvasti koronapandemian aikana vallinneen etäosallistumisen vastapainoksi järjestämme henkilöstöllemme myös erilaisia digivälineiden käyttöön liittyviä, pienimuotoisempia Pikeboksi-työpajoja. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa monikanavainen ja ajantasainen palveluosaaminen digivälineissä ja -maailmassa myös alueemme kirjastojen omien laitteiden mahdollisesta puutteesta huolimatta. Alueellamme kiertää siis 15 digivälinesalkkua viidessä eri digiosaamisen teemassa kirjastoajatuksen ja jakamistalouden hengessä.

Monikanavaisen palveluosaamisen sanoman tueksi olemme myös itse läsnä erilaisissa kanavissa toteuttaessamme AKE-palvelutehtävää alueellamme. PiKen Kirjastoklubi on alueen kirjastohenkilöstön Facebookissa, Instagramissa sekä Youtubessa tavoittava markkinointi- ja tiedotusbrändimme. Alueellamme toimii myös pikaiseen teknisen avun tarpeeseen kehitetty PiKen Digihelppi -pikaviestiryhmä, jossa joku osaa aina vastata askarruttavaan kysymykseen, joskus tien päälläkin yllättävissä digipulmissa.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämiseen kuuluu muutakin kuin täydennyskoulutusten järjestämistä toimialueen henkilöstölle. Kehittämiskirjastotoiminnan kehittämiseksi myös AKE-työntekijät hankkivat aktiivisesti lisää osaamista, perehtyvät erilaisiin ilmiöihin ja syventävät ymmärrystään kirjastoalan kehittymisestä paikallisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti – kaikkea tätä tarvitaan ajantasaisen, asiantuntevan ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeita vastaavien koulutuspakettien räätälöimiseksi alueen henkilöstölle. Myös mallioppiminen muilta AKE-alueilta ja heidän ideoidensa vieminen eteenpäin omalle alueelle tuo esiin yhden osaamisen kehittämisen näkökulman – yhteistyön samankaltaisten toimijoiden kanssa eri alueilla.

Yksi osaamisen kehittämisen taustalla toimiva ohjenuora on Kansainvälinen kirjastoseurojen kattojärjestö IFLAn tuottama jäsennys kirjastoalan osaamisen kehittämisestä. Se sitouttaa niin työntekijöitä, esimiehiä, järjestöjä ja alan oppilaitoksia kuin erilaisia koulutuksen tuottajiakin mukaan kehittämistyöhön. Pelkkä ohjenuora ei kuitenkaan ole riittävä osaamisen kehittymiseksi erilaisten kirjastojemme arjen kirjossa, vaan tähän tarvitaan myös rohkaisua tarkastella omaa toimintaa käymällä henkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua siitä, kuinka kehittäminen tukee omassa työssä suoriutumista ja kirjastojen käyttäjien tarpeita.

Haluamme nostaa alueemme osaajia esiin myös verkkosivuillamme – koonteihin voit tulevaisuudessa myös tutustua täällä. Jos kaipaat itse omaa osaamistasi esille ja muiden tietoon, olethan meihin yhteydessä!

Osaamisen kehittämisen muotoja alueellamme on monia, jotta jokainen osaamisen kehittämisen tarve saisi tarvitsemansa muodon alueemme henkilöstön parhaan oppimisen kannalta. Järjestämme esimerkiksi erilaisia vuorovaikutteisia keskustelutilaisuuksia ja paneeleja, luentoja eri aiheista sekä oppimistilaisuuksia kirjastoalan eri osa-alueista. Näihin rohkaisemme alueemme henkilöstöä paitsi osallistumaan, myös jakamaan omaa asiantuntemustaan puhujan roolissa. Aktiivisempia, vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen tähtääviä oppimistilaisuuksia ovat erilaiset oppimisvierailut kirjastoihin tai muille toimialoille, mentorointiohjelma, työkierto sekä työpajamuotoiset toteutukset aiheista, jotka tarvitsevat enemmän konkretiaa laaja-alaisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Osaamisen kehittämiseen lukeutuvat myös suoraan käyttötarpeeseen tuottamamme materiaalit, joita ovat erilaiset podcastit, raportit ja julkaisut tiedolla johtamisen tueksi sekä lyhyet, tietoiskumaisemmat webinaarit.