Lanseerasimme digiajokortin vuonna 2019 digiosaamisen opintokokonaisuutena. Digiajokortti koostuu pakollisesta osiosta ja valinnaisista kokonaisuuksista, joista kortin tekijä valitsee yhden. Alueemme työntekijöistä tähän mennessä kaksi on kuitenkin hämmästyttävästi opiskellut kaikki ajokortin osiot.
Jututimme juuri koko kortin tehneitä eli kirjastonhoitaja Ilari Reuhkalaa PIKI-kirjastoista Kangasalta ja kirjastonhoitaja Tiina Leppistä Keski-kirjastoista Keuruulta. Mikä innosti suorittamaan koko kortin? Miten Tiina ja Ilari näkevät kirjastoalan osaamisen painotukset tulevaisuudessa?
Digiajokortti on monipuolinen haaste
Kaikkien digiajokorttiosioiden suorittamiseen Tiinaa ja Ilaria motivoivat riman nostaminen korkealle ja kortin monipuolinen kattaus. Molemmat kertovat, että poikkeusaikana oli mahdollista käyttää enemmän työaikaa kouluttautumiseen.
”Kun digiajokortti lanseerattiin, päätin heti haastaa itseni ja suorittaa kaikki osiot, jos se vain mitenkään olisi mahdollista. Katsoin, että kaikissa osiossa oli taitoja, jotka tulisivat varmasti tarpeeseen omassa työssä”, Tiina kertoo.
Ilari Reuhkalaa kiinnosti digiajokortin sisältö: ”Jo ajokorttia aloittaessani huomasin, että oikeastaan jokaisessa osiossa oli jotain, mikä liittyi monipuoliseen työnkuvaani”.
Uuden oppiminen tukee asiakaslähtöisyyttä
Oman osaamisen kehittämisen tiedostaminen ja teot sen eteen tulevat olemaan tärkeässä roolissa, jotta kirjastot voivat tulevaisuudessa vastata asiakkaiden tarpeisiin.
”On tärkeää, että kirjasto pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, joten kehityksessä on pysyttävä mukana. On hypättävä junan kyytiin, vaikka vauhti välillä hirvittäisikin. Osaamista on kehitettävä jatkuvasti, olemalla utelias ja ottamalla selvää uusista asioista”, Tiina kuvailee.
Lisäksi mediamaailman voimasuhteet ovat murroksessa ja uusia formaatteja sekä tapoja kuluttaa kirjallisuus-, peli-, musiikki- ja elokuvasisältöjä ilmaantuu jatkuvasti. Tämä nivoutuu uudenlaisiin kirjaston perustehtäviin.
”Uusi kirjastolaki tähdentää entistä enemmän kirjastojen uusia tehtäviä, jotka eivät suoraan liity lainaustoimintaan. Toisaalta kulttuurisisältöjen formaattien muutoskin on niin nopeaa, että uutta tulee koko ajan myös perinteisemmän kirjastotoiminnan saralla”, Ilari toteaa.
Uusi kirjastolaki tähdentää entistä enemmän kirjastojen uusia tehtäviä, jotka eivät suoraan liity lainaustoimintaan. Toisaalta kulttuurisisältöjen formaattien muutoskin on niin nopeaa, että uutta tulee koko ajan myös perinteisemmän kirjastotoiminnan saralla.
Digi kuuluu aspaan ja peliosaaminen tulisi sisäistää paremmin
Kuten kehittämiskirjaston kahden vuoden digikoulutukset ja yleisten kirjastojen digihanke ovat nostaneet esille, kirjastosta kysytään digiasioita ja digiopastusta tarjotaan tietyissä raameissa.
Tiina on huomannut yleisen digituen kasvun: ”Erityisesti senioreilla on lisääntynyt tarve saada opastusta laitteiden ja palveluiden käyttöön. Kirjaston merkitys tässä on korostunut, apua tullaan usein kysymään kirjastosta.”
Pelikulttuuriosaaminen ja tietämys peleistä olisi kirjastoissa tärkeää. ”Pelikulttuuriin ja erityisesti digitaalisiin peleihin liittyvää osaamista on varsin vähän”, Ilari muistuttaa, ”kun ajatellaan, kuinka suositusta kulttuurista ja isosta bisneksestä on kyse.”
Uusia taitoja tarvitaan
Millä tavalla Ilari ja Tiina sitten ovat havainneet tarvitsevansa itse uudenlaisia taitoja työssä? Asiakaspalvelutilanteissa erilaiset laitteet ovat läsnä ja pandemiatilanne on siirtänyt toimintaa etäkanaviin.
Tiinan mukaan asiakkaat kysyvät apua kirjastoista monenlaisissa ongelmissa sekä laitteiden ja palveluiden käytössä.
”Aika usein saattaa olla kyse sellaisesta asiasta, josta itsellä ei ole kokemusta, mutta muita digitaitoja hyödyntäen voi auttaa. Tulee myös uusia sovelluksia ja palveluita, joita voi käyttää erilaisten ryhmien kanssa toimimiseen”, Tiina havainnollistaa.
Koronaepidemian vaikutukset kirjastopalveluihin ovat näkyneet tapahtumien, vinkkausten ja yhteistyön siirtymisessä verkkoon. Erilaisten asiakasryhmien tarpeet valkenivat monelle viimeistään saavutettavuusdirektiivin huomioimisessa.
”Video- ja some-tuottaminen tuli välittömästi aiempaa tärkeämmäksi osaksi kirjastotyötä. Päälle tuli vielä saavutettavuusdirektiivi, jonka mukaan piti alkaa tekstittämään videoita, luomaan vaihtoehtoisia tekstejä kuville sekä muutenkin ajattelemaan viestinnän kohdeyleisöä laajemmin ja inklusiivisemmin”, kuvailee Ilari asian moniulotteisuutta.
Verkostoitumista ja konkretiaa
Koulutuksia järjestetään tällä hetkellä valtakunnallisesti paljon. Oppimistilaisuksiin on kuitenkin mahdollisuus Ilarin ja Tiinan mukaan paljonkin, kun aiheet liittyvät omaan elämään ja osaamisen päivittäminen nähdään tärkeänä työelämätaitona.
”Koulutuksen kiinnostava tai tarpeellinen aihe sekä kollegoiden tapaaminen ja verkostoituminen”, sanoo Tiina koulutuksiin osallistumisen motivaattoreista. Ilarin mukaan uuden oppiminen houkuttelee kahdesta syystä: ”Se että aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti ja liittyy konkreettisesti omaan jokapäiväiseen kirjastotyöhön. Digiajokortin koulutuksissa täyttyi melkein aina vähintään toinen näistä ehdoista.”