Ihmiset, videot ja suunnitelmallisuus – Etäkahvien ajatuksia someosaamisesta!

PiKen ensimmäisten etäkahvien aiheena oli someosaamisen kehittäminen. Meitä oli paikalla n. 35 kirjastojen someaktiivia ympäri Pirkanmaata ja Keski-Suomea. Kiitos kaikille!

Keskustelimme alkuun siitä, minkälaiset jutut toimivat postauksina somessa. Esimerkkeinä: inhimillisyys, osaamisen nostaminen, ihmiset, huumori ja tarinallistaminen esim. tarina-toiminnallisuuksien avulla eri kanavissa. Lisäksi keskustelussa nousi esille, että videosisältöjä tulisi tuottaa paljon lisää ja pehmolelupostaus oli noussut somehitiksi ainakin Lielahden kirjastossa.

Toimivien juttujen top-3

  1. Työntekijät ja asiakkaat, ihmiset mukaan omilla kasvoilla
  2. Videomuotoiset sisällöt ja liikkuvan kuvan lisääminen
  3. Tarinat ja sometarinallistaminen eri kanavien stories-toiminnallisuuksilla

Ihmiset

Miten sitten kirjastolaiset esiintyvät omilla kasvoillaan somessa? Mitä asioita tähän liittyen voitaisiin parantaa? Esimerkiksi NYPL vetää hienoja Ask a librarian -suosittelusessioita, joissa kirjastonhoitajat vinkkaavat somessa. Yleisesti todettiin, että ehkä olemme turhan vaatimattomia ja varovaisia. Olemme tottuneet olemaan esillä kirjastotilassa asiakaspalvelussa, mikä somesta tekee erilaisen?

somekahvit_261018

Olisi syytä lisätä persoonallisuutta ja persoonien näkyvyyttä somessa. Tähän liittyen keskustelumme suuntautui työroolin ja henkilökohtaisten näkemyksien eroihin. Millä tavalla tähän löydetään sopiva balanssi? Tehokkaimmissa päivityksissä persoonat ja ihmiset ovat vahvasti pelissä, mutta kaupungin viestintäohjeet antavat isot raamit toiminnalle.

Pienten kirjastojen ja isojen kirjastojen sometyön välillä on eroja. Puhuttiin myös siitä, että pienemmissä kirjastoissa kokeilut nähdään mahdollisuutena, kun taas kookkaammissa yksiköissä kokeilukulttuuri voidaan nähdä eri tavalla.

Miten esimiehet voivat tukea sometyötä ja millä tavalla se sanoitetaan perustyön osaksi? Tutkimustemme mukaan monikanavaisessa asiakaspalvelukulttuurissa asiakkaat kokevat organisaation somepresenssin yhtenä keskeisenä palvelukanavana. Huomioon tartutaan vahvasti PiKen inspiraatiopäivissä ja valmennusohjelmassa. Vielä ehdit ilmoittautumaan mukaan!

Videot

Monipuolista dialogia käytiin videosisältöjen ja videomuotoisten postausten voimasta. Videoiden tekeminen vaatii uutta osaamista ja uusia laitteita. Kysymys on sekä tekninen että henkinen. Esimerkiksi Metson musiikki ja lehdet -osastolla on tuotettu videosisältöä itse ja yhteistyössä. Jyväskylässä on tallennettu Kirjaston LIVE -musiikkisessioita.

Tampereen tietotoreilla tehdään videoita esimerkiksi Instagram-sivulle. Siellä käytetään mobiililaitteissa Adobe Premier Clip -editointisoftaa muokkaukseen. Metsossa on saatu hyviä uusia ajatuksia yhteistyöstä Tampereen kulttuuripalveluiden kanssa kuvaustilanteen somistamiseen, kuvauksen laatuun ja tavoiteltavaan fiilikseen liittyen. Tärkeää on ulkopuolisen ammattilaisen tuki ja ymmärrys.

Esiintyjän ammattitaitoa vaaditaan, sillä lyhyiden videoiden tekeminen vaatii tiivistystä. Vaikkapa Iisalmen kirjaston Instagram -videoihin kannattaa tutustua.

Suunnitelmallisuus

Somepäivitysten organisointi kirjastoissa on kenties keskeisin pointti juuri nyt. Joissakin yksiköissä koetaan, että sometyö jää yhden ihmiset harteille, toisissa aktiivinen keskustelu ohjaa toimintaa. Lisäksi tarvitaan konkreettista sanoitusta sille, että sometyö on osa asiakaspalvelua ja kirjastoalan tehtäväkuvia.

Sometyötä voidaan helpottaa suunnitelmallisuudella ja esim. viikko-ohjelman avulla. Rakenteellisuuden kautta poistuu ahdistus siitä, että tänäänkin pitäisi päivittää, tehdä ja luoda jokin innovatiivinen päivitys! Sosiaalisen median työtä voisi myös helpottaa siihen liittyvä työnjako, kanaviin ja päivitysrytmiin keskittyvä roolitus.

Yksi iso haaste on kokonaisuuden hallinta isoissa kunnissa, joissa on paljon yksiköitä ja sosiaalisen median identiteettejä. Tampereella on suunniteltu hyödynnettäväksi tässä Facebook Locations -toiminnallisuutta, jolla yksiköiden välisiä suhteita ja postausten jakamista voidaan selkeyttää. Asia on työn alla.

Miten somettaminen suhtautuu työaikoihin ja työajan käsitteeseen? Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston Facebook-sivulla on automaattiviesti klo 17 jälkeen: “Vastaamme viesteihin maanantaista perjantaihin klo 9 – 17″. Asiakkaille voidaan näin ilmoittaa automaationa esimerkiksi, että tiedusteluihin vastataan seuraavana arkipäivänä.

Emmi Nuorgamin koulutuksesta oli jäänyt mieleen ajatus siitä, että Twitterissa kannattaa olla aktiivisesti mukana tai kanavan käyttö kannattaa unohtaa kokonaan. Toisaalta voidaan nähdä, että Twitter on hyvä keskustelukanava esimerkiksi yhteisöllisyyden, kohtaamispaikkojen luomisen tai aktiivisen paikallisen kulttuurin luomisen kannalta. Tästä käytettiin esimerkkeinä Helmet-kirjastojen Twitter-sivustoa tai Kallion kirjaston sometyötä.

Sparrauksen kohteet jatkossa

Sometyön suunnitelmallisuus koetaan asiaksi, johon olisi hyvä saada oppia ja koulutusta. Lisäksi organisaation roolin ja persoonallisen värin sovittaminen on aika ajoin haastavaa. Tärkeää olisi saada ihmiset mukaan kehittämään somea, koskien asiakkaita ja henkilöstöä! Lisäksi videosisältöjen tuottaminen ja niiden luomiseen rohkaiseminen ovat keskeisiä asioita tulevaisuuden sometyön kannalta.

1 ajatus aiheesta “Ihmiset, videot ja suunnitelmallisuus – Etäkahvien ajatuksia someosaamisesta!”

  1. Paluuviite: Ihmiset, videot ja suunnitelmallisuus – Etäkahvien ajatuksia someosaamisesta! | Vähän postia Hailuodon rannoilta...

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *